Keväällä YK:n ruokaohjelma WFP ennusti, että covid-pandemia saattaa kaksinkertaistaa nälkäänäkevien määrän 265 miljoonaan. Vaikka ennuste ei ole vielä toteutunut, tilanne on huonontunut erityisesti Afrikan sarven alueella.
”Tilanne on haurailla alueilla jo nyt katastrofaalinen, mutta se ei välttämättä johdu koronasta vaan liittyy monien katastrofien summaan”, sanoo kestävän toimeentulon ja yritysyhteistyön asiantuntija Jenna Kettunen Solidaarisuus-järjestöstä.
Hän kertoo, että pienviljelijät ovat saaneet korona alettua hyvän sadon, mutta sitä ei ole pystytty myymään liikkumisrajoitteiden takia. ”Pienviljelijöiden tulot ovat laskeneet merkittävästi, tuotantopanosten, kuten siementen ja lannoitteiden liikkuvuus on vaikeampaa ja kausityöläisistä on pulaa.”
Tutkija Kaisa Karttunen e2 Tutkimuksesta on samoilla linjoilla: tähän mennessä pandemian suurin vaikutus on ollut kotitalouksien tulojen lasku.
”Tilapäistyöt ovat vähentyneet, joten työttömyys on lisääntynyt, ja perheenjäsenten ulkomailta lähettämät rahalähetykset ovat selvästi vähentyneet. Jos ruuan hinta lähtee voimakkaaseen nousuun, sitten varsinkaan perheillä ei ole varaa ruokaan.”
Ruokaturva-asiantuntijat keskustelivat myös nälänhädän määritelmästä ja siitä, miten konfliktit ja ilmastonmuutos vaikuttavat ruokaturvaan. Saamme kuulla myös tulisiko EU:n ja Suomen suunnata kehitysyhteistyön resursseja uudella tavalla, jotta pahimmat uhat köyhimpien ihmisten ruokaturvalle voitaisiin torjua. Kuuntele jakso tästä:
Fingo – Suomalaiset kehitysjärjestöt · Kestävä maatalous ja ruokaturva
Kestävä talous -podcast-sarjaa on tuotettu Euroopan unionin tuella. Sarjan sisällöstä vastaa Fingo, eikä se välttämättä heijasta Euroopan unionin kantoja.