Oxfam Etelä-Sudanissa vuonna 2012. Kuva: Oxfam Etelä-Sudanissa vuonna 2012.

Guardian: Suuret kehitysjärjestöt muuttavat kehitysmaihin

Oxfam ja Amnesty International hajauttavat valtarakenteitaan pohjoisesta etelään. Oxfam muuttaa pääkonttorinsa Keniaan, ActionAid siirsi omansa jo vuosikymmen sitten Etelä-Afrikkaan.

Teksti: Esa Salminen Kuva: Alun McDonald

Kansainvälisessä kehitysjärjestökentässä puhaltaa voimakas muutoksen tuuli, kirjoittaa brittilehti The Guardian. Ensimmäinen merkki isosta muutoksesta oli se, kun ActionAid päätti vuonna 2004 hajauttaa toimintansa ympäri maailmaa ja siirsi kansainvälisen päämajansa Lontoosta Etelä-Afrikan Johannesburgiin.Nyt Oxfordissa päämajaansa pitävä Oxfam seuraa perässä siirtämällä päämajansa Nairobiin, Keniaan. Samalla valtaa hajautetaan muutenkin järjestön sisällä, ja Oxfam luo alueellisia ”hubeja” Addis Abebaan, Bangkokiin, Geneveen ja Washingtoniin.Samaa tietä kulkee myös Amnesty International, joka aikoo Guardianin mukaan pienentää merkittävästi Lontoon-päämajaansa ja vahvistaa alueellisia toimistoja etelässä. Guardianin haastattelema Amnestyn pääsihteeri Salil Shetty sanoo, että järjestön tarkoitus on olla lähempänä ruohonjuuria. Shetty oli sattumoisin ActionAidin johtaja silloin, kun se päätti muuttaa etelään.Oxfamin toiminnanjohtaja Winnie Byanyima sanoo Guardianille, että kyseessä on levittäytyminen maailmalle ja pyrkimys olla läsnä siellä, missä kamppailutkin ovat. Kyseessä on myös järjestöjen aidompi globalisoituminen: siinä kun aiemmin kehitysjärjestöjen jäsenistö on koostunut etupäässä rikkaiden maiden kansalaisista, nyt esimerkiksi Amnestyn reilusta seitsemästä miljoonasta jäsenestä kaksi miljoonaa on intialaisia.Civicus: Tukea paikallisille järjestöille?Vaikka suurten järjestöjen hallinnon ja vallan hajauttamista pidetään merkittävänä muutoksena, kaikki eivät ole varauksettoman riemuissaan.Globaalin järjestöverkosto Civicuksen pääsihteeri Dhananjayan Sriskandarajah huomauttaa Guardianille, että vaikka isojen järjestöjen muutto etelään ei ole huono asia, niin se ei silti siirrä merkittävästi rahaa tai valtaa aidosti etelän kansalaisyhteiskunnille.Sriskandarajahin mukaan Amnestyn ja Oxfamin tulisi tehdä osansa myös sen eteen, että etelän maiden ruohonjuuritason järjestöt vahvistuisivat.”Järjestöjen ekosysteemi ei ole tarpeeksi monimuotoinen globaalissa etelässä”, Sriskandarajah sanoo Guardianille. ”Tällä hetkellä ruotsalaiset järjestöt kampanjoivat ihmisoikeuksien puolesta Swazimaassa, mutta vain harvalla swazijärjestöllä on resursseja omiin kampanjoihin.”