Fingon syyskokouksessa valittiin suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestölle uusi hallitus.
Puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Eva Biaudet. Varapuheenjohtajiksi valittiin Elina Korhonen ja Tiina Huvio. Hallituksen jäseniksi valittiin Sabina Bergholm, Aino Halinen, Juska Kivioja, Sami Säynevirta, Sara Tabrizizadeh ja Amu Urhonen. Valituista Huvio, Halinen, Kivioja ja Urhonen tulevat hallitukseen uusina.
Puheenjohtaja Eva Biaudet ei päässyt paikalle Sambiaan suuntautuneen työmatkan takia, mutta lähetti kokoukseen videotervehdyksen.
”Maailma elää murroksessa ja tulevaisuudesta tiedetään vain vähän. Kehitysyhteistyövarat pienenevät globaalisti ja seuraukset voivat olla todella vaikeita. Meitä tarvitaan tekemään ja puhumaan kehitysyhteistyön ja globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta enemmän kuin koskaan ennen”, Biaudet sanoi videotervehdyksessä.
Varapuheenjohtajaksi valittu Tiina Huvio korosti kansalaisyhteiskunnan työn merkitystä. Hän nosti esiin, että esimerkiksi EU-tasolla käydään tällä hetkellä keskustelua siitä, tuetaanko kansalaisyhteiskunnan vaikuttamistyötä enää jatkossa EU:n varoilla.
”Nyt tarvitaan keskustelua siitä, mikä on kansalaisyhteiskunnan tarkoitus. Kansalaisyhteiskunta tuo moniäänisyyttä, inkluusiota ja stabiiliutta yhteiskuntaan”, Huvio arvioi.
Syyskokouksessa kiiteltiin valittua hallitusta, mutta esitettiin myös toive laajemmasta monimuotoisuudesta tulevissa hallituksissa. Syyskokouksen puheenjohtaja Annu Lehtinen kannustikin jäsenjärjestöjen edustajia asettumaan jatkossa rohkeasti ehdolle. Lehtinen korosti aiheellisesti, että Fingon tuore hallitus on erittäin pätevä ja myös motivoinut tehtäväänsä.
Varapuheenjohtaja Ilkka Kantola oli yksi hallituksen jättävistä. Hän kiitti puheenvuorossaan Fingoa mielenkiintoisesta tehtävästä.
”Kansalaisyhteiskunnan varaan rakennettu demokratia on osoittautunut kestävimmäksi tavaksi rakentaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja maailmaa”, Kantola totesi puheenvuorossaan.
Jäsenmaksuihin tulee korotus
Syyskokouksessa päätettiin korottaa Fingon jäsenmaksuja. Korotukset ovat progressiivisia riippuen järjestön vuotuisista kokonaistuotoista. Pienimpien järjestöjen, joiden kokonaistuotto on alle 50 000 euroa, jäsenmaksuihin ei kohdistu lainkaan korotuksia.
Painavin syy korotuksiin on se, että Fingo kärsii rahoitusvajeesta, mikä johtuu erityisesti ohjelmatuen kriteerien muutoksista. Fingo hakee taloudellista tasapainoa esimerkiksi hakemalla hankerahoitusta, käynnistämällä liiketoimintaa sekä ja tehostamalla kustannusrakennetta.
Jäsenmaksuja ei ole myöskään korotettu koko Fingon olemassaolon aikana, mutta samaan aikaan kustannukset ovat nousseet.
Uudet jäsenmaksut ovat:
| Jäsenmaksu-luokka | Määräytymis-peruste | Jäsenmaksu 2025 | Korotus € | Korotus % | Jäsenmaksu 2026 |
| 1 | < 50 000 | 55 € | 0 € | 0 % | 55 € |
| 2 | 50 000 – 150 000 | 90 € | 9 € | 10 % | 99 € |
| 3 | 151 000 – 1 000 000 | 150 € | 30 € | 20 % | 180 € |
| 4 | > 1 000 000 | 300 € | 60 € | 20 % | 360 € |
| 5 | > 3 000 000 | 600 € | 150 € | 25 % | 750 € |
| 6 | > 5 000 000 | 1 200 € | 300 € | 25 % | 1 500 € |
Neljä uutta jäsentä
Syyskokouksessa toivotettiin tervetulleeksi myös neljä uutta jäsenjärjestöä: Suomen bahá’í-yhteisö, Östersjöfonden, NordicSom ja Sumud – Suomen Palestiina-verkosto.
Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin Fingon ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hallitukselle jätettiin päätösvalta tarkentaa niitä ulkoministeriön ohjelmatukipäätöksen perusteella.
Ensi vuoden toimintasuunnitelmassa korostuvat kumppanuudet ja toimintaympäristö. Uutena elementtinä toimintasuunnitelmassa on liiketoiminnan käynnistäminen, joka on osa Fingon varainhankintaa.
Kokouksen puheenjohtaja Annu Lehtinen kiitti Fingoa ja sen henkilökuntaa erityisesti muutos- ja kehityskyvykkyydestä.
”Kun elämme epävarmuuksien ja muutosten aikaa niin Suomessa kuin geopoliittisesti ja kansainvälisesti, kansalaisyhteiskunta ja kehitysyhteistyöjärjestöt tarvitsevat puolestapuhujia ja seuraavan tulevaisuuden tekijöitä. Siinä Fingolla on avainrooli”, Annu Lehtinen sanoi.
Samoilla linjoilla oli Fingon toiminnanjohtajana toukokuussa aloittanut Linda Konate esitellessään toimintasuunnitelmaa.
”Vaikka ajat ovat haastavat, on ollut ilo huomata, että se ei ole lamaannuttanut ihmisiä, vaan päinvastoin antanut voimaa siihen, että meidän on pakko jatkaa työtämme entistä paremmin ja äänekkäämmin”, Konate kuvaili.
Erkki Liikanen: ”Laaja nuorisoliike tuki kehitysyhteistyötä”
Ennen varsinaista kokousta syyskokouksen osallistujat pääsivät kuuntelemaan kunniavierasta: entistä Suomen Pankin johtajaa Erkki Liikasta. Liikanen esitti puheenvuorossaan kaksi pointtia – mukaillen Alexander Stubbin kolmea pointtia.
Ensimmäinen pointti liittyi Suomen kehitysyhteistyön määrärahoihin. Suomi nosti 1980-luvun lopulla kehitysyhteistyön määrärahoja, vaikka linja ei ollut suosittu. Suomi saavutti vuonna 1991 hetkellisesti kansainvälisen sitoumuksensa käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön, kun taloustilanne romahti laman takia.
”Laaja nuorisoliike tuki kehitysyhteistyötä ja poliittiset päättäjät ottivat vastuun”, Liikanen summasi asetelmaa.
Toinen Liikasen pointti liittyi hiiliveroon: Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka otti käyttöön hiiliveron vuonna 1990. Liikanen muisteli, kuinka ministeriön virkahenkilö Lasse Valtonen oli ottanut luonnoksen laatimisen työpöydälleen.
”Hiilivero edellytti vastuullista ministeriä ja erinomaisia virkamiehiä”, Liikanen kuvaili.
Puheenvuorossaan Liikanen muisteli myös, kuinka 1990-luvulla kehitysyhteistyön lahjoituksista tehtiin verovähennyskelpoisia. Liikanen alleviivasi, että lakimuutos ei kuitenkaan tuonut lisää lahjoituksia.
Kasvokkain kohtaaminen sitouttaa paremman maailman rakentamiseen
Ennen varsinaista syyskokousta Fingon jäsenet pääsivät myös työstämään Fingon koordinoimaa visiotyötä. Tavoitteena on laatia visio Suomen globaalista politiikasta ja keinovalikoima tuon vision toteuttamiseksi. Työstöä tehtiin pienryhmissä.
Pienryhmien työn purussa kuultiin esimerkiksi seuraavia kommentteja ja kiteytyksiä:
”Ratkaisemmeko ongelmat rakentamalla muureja vai siltoja?” kysyi yksi järjestöedustaja viitaten maailman haastavaan tilanteeseen.
”Haluammeko asua muurien sisällä?” toinen osallistuja jatkoi ajatusta.
Kokouksessa perusteltiin, että aidot kohtaamiset toisten kanssa ovat avain siihen, että ihmiset sitoutuvat reilumman maailman rakentamiseen. Tässä yhteydessä muisteltiin lämmöllä myös Kepan koordinoimaa Etvo-vapaaehtoistyöohjelmaa, joka lakkautettiin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kehitysyhteistyöleikkausten seurauksena.