Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo on tyytyväinen siitä, ettei Petteri Orpon hallitus kohdistanut varsinaiseen kehitysyhteistyön viimeisessä budjetissaan enää uusia leikkauksia.
Hallitus on leikannut varsinaisesta kehitysyhteistyöstä jokaisella aikaisemmalla budjettikierroksellaan. Yhteensä varsinaisesta kehitysyhteistyöstä on leikattu laskutavasta riippuen noin 20–30 prosenttia* vuoteen 2023 verrattuna.
”Orpon hallituksen tekemät leikkaukset kehitysyhteistyöhön tällä vaalikaudella ovat olleet dramaattiset, kuten myös niiden vaikutukset etenkin maailman heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. Tiedostamme myös, että hallituksessa on myös monia tahoja, jotka ovat käyttäneet poliittista pääomaansa kehitysyhteistyön rahoituksen puolustamiseksi – he ovat tehneet arvokasta työtä”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
Suomi on leikkausten takia lakkauttanut esimerkiksi monia maaohjelmiaan. Seuraukset maksavat ohjelmiin osallistuneet tytöt, naiset, opettajat ja nuoret. Lakkautettujen maaohjelmien tuella ei enää edistetä terveydenhuoltoa, naisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon, tyttöjen koulunkäyntiä, opettajien ja rehtoreiden koulutusta, nuorten ammatillista koulutusta ja työllisyyttä tai vähennetä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Fingo muistuttaa, että kehitysyhteistyön leikkauksilla on kauaskantoisia seurauksia myös Suomelle ja suomalaisille. Esimerkiksi ulkoministeriön laatimassa muistiossa todetaan, että kehitysyhteistyön leikkaukset ovat vastoin Suomen taloudellisia intressejä.
”Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen tarkoittaa epävakauden kasvamista, mikä heijastuu ennen pitkää myös Pohjolaan. Pitkäjänteinen yhteistyö tukisi myös kauppasuhteita kehittyvien talouksien kanssa. Leikkaukset näkyvät lisäksi muun muassa Suomen kansainvälisessä asemassa ja heikentävät mahdollisuuksiamme tulla valituiksi YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi”, arvioi Fingon vaikuttamistyön asiantuntija Anna Hyvärinen.
Vaikka varsinaisesta kehitysyhteistyöstä ei leikata, hallitus kohdistaa ensi vuonna laina- ja sijoitusmuotoiseen kehitysyhteistyöhön 35 miljoonan euron leikkauksen.
”Tämä on napakka potku suomalaiseen kehityssijoittamisen nilkkaan. Kehityssijoittaminen parhaimmillaan vivuttaa rahaa kestävään kehitykseen, joten leikkauksella on todennäköisesti määräänsä suurempi vaikutus”, sanoo Ilmari Nalbantoglu.
Lisätiedot:
Ilmari Nalbantoglu
johtaja, vaikuttaminen, Fingo, p. 050 317 6693, ilmari.nalbantoglu@fingo.fi
Anna Hyvärinen
asiantuntija, vaikuttaminen, Fingo, p. 050 317 6744, anna.hyvarinen@fingo.fi
Taustatietoja varsinaisen kehitysyhteistyön leikkauksista*:
- Varsinaisen kehitysyhteistyön momentin määrärahat ovat laskeneet noin 227 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 määrärahat olivat 710 miljoonaa, kun ne ensi vuonna ovat 483 miljoonaa.
- Vaalikauden alussa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön laskettiin myös tuki Ukrainalle (noin 56 miljoonaa euroa), joka eriytettiin omalle momentilleen vuonna 2024 sisällön muuttumatta. Lisäksi hallitus loi vuonna 2026 uuden humanitaarisen katastrofiavun momentin (30 miljoonaa euroa).
- Jos näitä kahta momenttia ei laske osaksi varsinaista kehitysyhteistyötä, leikkaustaso vuoteen 2023 verrattuna on ollut noin 30 prosenttia. Jos momentit lasketaan osaksi varsinaista kehitysyhteistyötä, leikkaukset ovat olleet 20 prosenttia. Täten Fingon arvion mukaan Orpon hallitus on leikannut varsinaisesta kehitysyhteistyöstä laskutavasta riippuen 20–30 prosenttia. Leikkaukset ovat molemmilla laskutavoilla dramaattiset.
- Kumulatiivinen leikkaus suhteessa hallituskauden alun tekniseen kehykseen on ollut yli 1,3 miljardia euroa. Esimerkiksi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio on käyttänyt tätä lukua kuvaamaan leikkausmääriä. Tämä perustuu niin kutsuttuun tekniseen kehykseen, jonka mukaan kehitysyhteistyömäärärahat olisivat nousseet tällä hallituskaudella. Kun lasketaan yhteen neljän vuoden leikkaukset verrattuna tähän budjettiraamiin, saadaan tulokseksi yli 1,3 miljardia euroa.
