Kestävän kehityksen saavuttamisesta puuttuu tuhansia miljardeja euroja. Jos maailman maat eivät pysty päättämään nykyistä vahvemmasta rahoitusarkkitehtuurista, tavoitteet, kuten ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, köyhyyden poistaminen ja ihmisarvoinen elämä kaikille eivät tule toteutumaan.
Kestävän kehityksen tavoitteista noin 17 prosenttia edistyy tavoitteiden mukaisesti[1]. Nykytahdilla tavoitteita ei siis saavuteta vuoteen 2030 mennessä. Jos Agenda 2030 -tavoitteita ei saavuteta, vuonna 2030 uuden kestävän kehityksen asialistan rakentaminen on vaikeaa.
YK:n arvion mukaan kestävän kehityksen tavoitteista puuttuva summa on noin 3 500 miljardia euroa[2]. Vertailun vuoksi, yksinomaan Yhdysvaltojen sotilasmenot olivat vuonna 2024 noin 850 miljardia euroa[3], noin neljäsosa puuttuvasta kestävän kehityksen rahoituksesta. Puuttuva rahamäärä ei ole siis mahdoton.
”Maailmassa on rahaa, jota suunnata kestävään kehitykseen. Maailman maiden tulisi Sevillassa tarttua keinoihin, joilla näin voidaan tehdä. Tärkeitä esimerkkejä ovat kansainvälisten rahoitusjärjestelmien demokratisointi sekä kattavan ja sitovan kansainvälisen veropuitesopimuksen ja globaalin vero-oikeudenmukaisuuden edistäminen. Lisäksi matalan tulotason maiden velkataakkaa tulisi kohtuullistaa velkojen uudelleenjärjestelyllä ja velkojen nk. mitätöinnillä[4]. Valtiovelkojen käsittelyyn tarvitaankin YK-tasoinen yleissopimus. Lisäksi kehitysyhteistyö on edelleen tärkeä tapa tukea vaikeimmassa asemassa olevia ihmisiä ja yhteisöjä kehityksessä. On tärkeä moraalinen ja poliittinen kannanotto, jos osallistujamaat vahvistavat tukensa sille viimevuosien leikkauslinjan sijaan”, Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu luettelee keinoja.
Valtioilla on kyky sopia suurtenkin rahamäärien kohdentamisesta nopeasti. Esimerkkinä mm. Naton päätökset puolustusmenojen kasvattamisesta – seuraavaksi jopa 5 prosenttiin bkt:sta.
”Maailman maat pystyisivät halutessaan puolustamaan myös planeetan elinkelpoisuutta ja ihmisarvoa. Kyse on arvoista, siitä mihin valtiot haluavat rahaa käyttää. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tukeen kulutetaan enemmän rahaa kuin kestävästä kehityksestä nyt puuttuu. Maailman yksityinen nettovarallisuus on yli 450 miljardia dollaria, mutta sen kohdennus on pielessä. Nykyvauhdilla köyhyyden poistamiseen kuluu 230 vuotta, mutta maailmaan ilmaantuu todennäköisesti ensimmäinen triljonääri alle vuosikymmenessä[5]”, Nalbantoglu kuvaa.
Sevillassa tulisi Fingon mukaan voida päättää monenkeskisestä ja sitovasta kestävän kehityksen rahoitusjärjestelmästä, joka toimii demokraattisesti, synergisesti ja tavoitteellisesti.
Lisätiedot:
Vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu, p. 050 317 6693, ilmari.nalbantoglu@fingo.fi
Whatsapp: 050 574 1112
Sevillassa 30.6.−4.7.2025
Kts. myös:
Oxfamin tiedote 25.6.2025: New wealth of top 1% surges by over $33.9 trillion since 2015 – enough to end poverty 22 times over, as Oxfam warns global development “abysmally off track” ahead of crunch talks
Eurodadin blogi 25.6.2025: Tax Justice: The missing element on the road to Belem?
Foruksen tiedote 20.6.2025: Financing for development conference: “What we need are bold commitments”
Eurodadin tiedote 17.6.2025: Ambitious UN Financing for Development outcome derailed by global north
Civil Society Financing for Development Mechanism -alustan tiedote 29.4.2025: Key UN Finance Forum Could Lead to UN Framework on Sovereign Debt; Mobilization Calls For Action
Kampanja: We Stand with Billions, Not Billionaires – Cancel the Debt, Change the System
Tietolaatikko: FfD4
Neljäs kansainvälinen kehitysrahoituskonferenssi (FfD4) pidetään Sevillassa 30. kesäkuuta–3. heinäkuuta 2025. FfD4 järjestetään YK:n puitteissa.
Sen tarkoitus on vauhdittaa kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda 2030) loppuunsaattamista varmistamalla kestävän kehityksen tavoitteiden rahoitus.
YK:n mukaan FfD4 pyrkii rakentamaan uudistetun globaalin rahoituskehyksen, joka kohdentaa aiempaa suurempia rahavirtoja kestävään kehitykseen entistä alhaisemmilla kustannuksilla.
Konferenssin loppuasiakirjasta on hyväksytty luonnos, joka vastannee pitkälti Sevillassa hyväksyttävää loppuasiakirjaa.
Fingo on osallisena konferenssissa osana Suomen delegaatiota.
Kansalaisyhteiskunta osallistuu ja on ottanut kantaa monin tavoin konferenssiin:
- Civil Society Financing for Development Mechanism -verkosto kokoaa kansalaisyhteiskuntatoimijoita ympäri maailmaa. Se on esimerkiksi tehnyt suosituksia konferenssille ja järjestää Sevillassa lukuisia sivutapahtumia.
- Kestävän kehityksen järjestöjen maailmanlaajuinen kattojärjestö Forus kokoaa jäseniään Sevillassa ja on tehnyt monipuolista viestintää sekä suosituksia aiheesta.
[1] YK (2024) Sustainable Development Goals Report.
[2] UN Inter-agency Task Force on Financing for Development (2024) Financing for Sustainable Development Report 2024. Verkkoviite: https://financing.desa.un.org/iatf/report/financing-sustainable-development-report-2024. Viitattu 25.6.2025.
[3] Sipri (2025) Trends in World Military Expenditure 2024. Verkkoviite: https://www.sipri.org/sites/default/files/2025-04/2504_fs_milex_2024.pdf. Viitattu 25.6.2025.
[4] Erityisesti koska korona-pandemian jälkeen velkojen korot ovat olleet korkeita, useissa tapauksissa matalan tulotason maat ovat maksaneet korkoja velkapääomaan nähden vastaavan tai lähes vastaavan määrän. Vaikka velkojen mitätöintiä käytetään kuvaamaan jäljellä olevan velkapääoman takaisinmaksuvelvoitteen kumoamista, se ei edellä mainitusta syystä ole täysin kuvaava käsite.
[5] Kts. ”We stand with billions, not billionaires” -kamppanja. Verkkoviite: https://economicjustice.global/