Hyppää sisältöön

Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi

Kuvituskuva. Kuva: Romi Tolonen / iStock

”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo on julkaissut vaaliohjelman, jossa esitetään järjestöjen suosituksia seuraavalle hallitukselle. Sen mukaan Suomen tulee olla kansainvälisesti aloitteellinen ja edistää yhteistyötä maailmanlaajuisten kriisien ratkaisemiseksi.

Luontokato, ympäristön saastuminen, ilmaston lämpeneminen, eriarvoisuuden kasvu ja demokratian rapautuminen ovat esimerkkejä Suomeakin haastavista kriiseistä. Niiden vaikutukset näkyvät jo kaikkialla maailmassa, myös Euroopassa – tuoreena esimerkkinä maanosaa piinannut helleaalto.

Tulevaisuudessa seuraukset voivat olla merkittävästi ankarampia riippuen siitä, kuinka Suomi ja muut valtiot nyt toimivat.

”Elämme historian taitekohdassa, jossa maailmanlaajuiset kriisit kytkeytyvät toisiinsa. Globaalit haasteet edellyttävät tasa-arvoisia kumppanuuksia sekä globaaleja ratkaisuja, ja kiire on kova. On ristiriitaista, että samaan aikaan sääntöpohjaista järjestelmää pyritään murentamaan ja sitoutuminen kansainvälisiin sopimuksiin horjuu. Toisenlainen maailma on mahdollinen, mutta se vaatii poliittista tahtoa”, sanoo Fingon vaikuttamistyön asiantuntija Anna Hyvärinen.

Kaikista vakavimpia kriisien seuraukset ovat maailman heikoimmassa asemassa oleville ihmisille.

”Epävakaus toisella puolella maapalloa kantautuu ennen pitkää myös Suomeen. Maailman etu on Suomen etu. Ketään ei saa jättää jälkeen”, Hyvärinen muistuttaa.

Suomen tulee laatia globaalipoliittinen selonteko

Kehitysjärjestöjen vaaliohjelmassa on yhteensä 40 suositusta tulevalle hallitukselle.

Kehitysjärjestöt suosittelevat tulevaa hallitusta laatimaan globaalipoliittisen selonteon. Kyseessä olisi suunnitelma, joka yhdistäisi Suomen tavoitteet ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, kansainvälisissä taloussuhteissa, kehitysyhteistyössä ja kestävässä kehityksessä.

Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglun mukaan selonteko olisi tapa ilmaista, että Suomi tahtoo vaikuttaa globaaleihin kysymyksiin kunnianhimoisesti. Se muodostaisi myös johdonmukaisen kokonaisuuden, jolla Suomi edistää kestävää tulevaisuutta.

”Selonteko varmistaisi sen, että politiikkamme on johdonmukaista. On ristiriitaista yhdellä kädellä tukea kumppanimaitamme kehitysyhteistyöllä ja toisella kädellä osana teollisuusmaita asettaa niitä vaikeaan asemaan esimerkiksi velkoja, veroja ja kauppaa koskevissa kysymyksissä. Nyt rahaa virtaa globaalista etelästä pois merkittävästi enemmän kuin sinne menee kehitysyhteistyövaroina”, Nalbantoglu sanoo.

Esimerkiksi vuonna 2024 kehittyvät maat käyttivät YK:n mukaan velkojensa korkoihin noin 340 miljardia euroa. Esimerkiksi viime vuonna kehitysyhteistyön määrärahat olivat noin 150 miljardia euroa.

Kehityspolitiikassa tulee keskittyä olennaisimpaan

Yksi ihmiskuntaa haastavista kriiseistä on eriarvoisuus, joka voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa epävakautta ja konflikteja. Sen takia järjestöt suosittelevat Suomea keskittymään kehityspolitiikassa olennaisimpaan, eli köyhyyden poistamiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen.

Kehitysjärjestöt kannustavat Suomea olemaan aloitteellinen ja kunnianhimoinen kestävän kehityksen Agenda 2030 toimintaohjelman loppuunsaattamisessa ja sen jälkeisen kestävyysagendan rakentamisessa. Suomen tulee huolehtia, että esimerkiksi ihmisoikeudet, köyhyyden vähentäminen, ilmastonmuutoksen hillintä, luontokadon pysäyttäminen ja rauhan edistäminen näkyvät vahvasti uudessa toimintaohjelmassa – tätä voi tehdä parhaiten olemalla aloitteellinen jo aikaisessa vaiheessa.                      

Järjestöt kehottavat Suomea myös tukemaan kansalaisyhteiskuntaa niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Suomen tulee esimerkiksi tukea kansalaisyhteiskunnan osallistumista poliittisiin prosesseihin ja turvata sen toimintaa pitkäjänteisellä rahoituksella.

”Kansalaisyhteiskunta on demokratian elinvoiman perusta: se vahvistaa osallisuutta, puolustaa ihmisoikeuksia ja tuottaa konkreettisia, vaikuttavia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden asiantuntijuus tekee heistä korvaamattomia yhteistyökumppaneita muille toimijoille, kuten YK:lle. Siksi Suomen on määrätietoisesti tuettava kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä niin kotimaassa kuin globaalisti”, sanoo Suomen Lähetysseuran ihmisoikeuksien ja vaikuttamistyön asiantuntija Roosa Rantala.

Tarvitsemme rohkeutta katsoa kauas

Maailmanlaajuiset kriisit edellyttävät päättäjiltä rohkeutta tarkastella päätöksentekoa yhtä vaalikautta kauemmaksi. Se on vastuullista myös talouden näkökulmasta.

”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon Ilmari Nalbantoglu.

Kriisit ovat monin tavoin myös uhka maailman ja Suomen turvallisuudelle sekä vakaudelle.

”Kehotamme päättäjiämme vastaamaan yhteen kysymykseen: minkälaisessa maailmassa haluatte, että tämän päivän lapset ja nuoret elävät?” Nalbantoglu kysyy.

Materiaalit:

Aloitteellinen Suomi, yhtenäinen maailma. Kehitysjärjestöjen suositukset eduskuntavaaleihin 2027

Haastattelupyynnöt:

Ilmari Nalbantoglu
johtaja, vaikuttaminen, Fingo, p. 050 317 6693, ilmari.nalbantoglu@fingo.fi

Anna Hyvärinen
asiantuntija, vaikuttaminen, Fingo, anna.hyvarinen@fingo.fi

Roosa Rantala 
ihmisoikeuksien ja vaikuttamistyön asiantuntija, Suomen Lähetysseura, roosa.rantala@suomenlahetysseura.fi

Lisää luettavaa:

Esimerkkinä globaalien rahavirtojen epätasapainosta (YK 15.6.2026): As debt costs rise, development funding comes under pressure