Kansainvälinen ilmastojärjestöjen verkosto Climate Action Network (CAN) jakaa YK:n ilmastokokousten yhteydessä kyseenalaisia “kunniamainintoja” eri maiden ilmastotoimien puutteiden tai neuvottelujen etenemisen estämisen johdosta.
EU voitti pääpalkinnon ja julistettiin “päivän fossiiliksi” keskiviikko-iltana Belémin ilmastokokouksessa. Perusteluissa todetaan, että EU saa palkinnon, koska se aktiivisesti estää neuvotteluiden etenemistä, vaikka pitää mielellään itseään ilmastojohtajana. CAN-verkoston mukaan EU on liian usein keskittynyt pankkien ja yritysten etujen suojelemiseen aidon ilmastojohtajuuden kustannuksella.
”EU on tottunut puhumaan itsestään maailman ilmastojohtajana. Kuitenkin nyt Euroopassa valtaapitävät hallitukset ja EU:n päättäjät ovat järjestelmällisesti heikentäneet Euroopan ilmasto- ja ympäristölainsäädäntöä. Yritysvastuudirektiivin ja luonnon ennallistamisasetuksen heikennykset ovat esimerkkejä tästä hyvin huolestuttavasta kehityksestä, toteaa Fingon kansainvälisen ilmastopolitiikan asiantuntija Emilia Runeberg.
CAN-verkosto esittää EU:lle kritiikkiä myös uuden sopeutumisrahoitustavoitteen vastustamisesta. Belémissä käydään tiukkoja neuvotteluja rahoituksesta, jota erityisesti kehittyvät maat ilmastokriisin eturintamassa tarvitsevat. Puheenjohtajamaa Brasilian ensimmäisessä päätösasiakirjan luonnoksessa esitetään julkisen sopeutumisrahoituksen kolminkertaistamista vuoteen 2030 mennessä.
”Moni EU-jäsenmaa on viime vuosina leikannut tuntuvasti ilmasto- ja kehitysyhteistyörahoitustaan. Samaan aikaan Trumpin hallinnon päätös Yhdysvaltojen kehitysyhteistyön lakkauttamisesta on aiheuttanut valtavan rahoitusloven ja sanoinkuvailematonta inhimillistä kärsimystä aliravitsemuksesta lääkkeiden ja rokotteiden loppumiseen. Ilmastokriisi kiihdyttää muun muassa tartuntatautien leviämistä, vesipulaa ja satojen pilaantumista”, Runeberg kuvailee.
Runeberg ruotii samaan hengenvetoon Suomen hallituksen ilmastopolitiikkaa.
“Myös Suomessa on nähty, miten ilmastostrategiat vesitettiin ja miten hallituksen metsäpolitiikka on johtanut siihen, että metsistämme tuli hiilinielujen sijaan päästölähde. Suomella oli maailman kunnianhimoisin ilmastotavoite, hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, mutta nyt näyttää siltä, että Suomi on hiilineutraali vasta vuoden 2050 jälkeen. Samaan aikaan Suomi leikkaa kansainvälistä ilmastorahoitustaan. Enää ei ole yhtä paljon aihetta paukutella henkseleitä”, Runeberg toteaa.
”Globaali kansalaisyhteiskunta ja ympäristöjärjestöt ovat hyvin järjestäytyneitä. EU:n ja Suomen toimintaa seurataan maailmalla silmä tarkkana, tieto kulkee ja muutokset toimenpiteissä huomataan. Maailman suurimman järjestöverkoston epäkunniamaininta ilmentää tätä tietoisuutta”, muistuttaa Fingon kansainvälisen politiikan asiantuntija Johannes Hautaviita.
Lisätiedot
Emilia Runeberg, kansainvälisen ilmastopolitiikan asiantuntija, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo
+358 50 317 6686, emilia.runeberg@fingo.fi
Johannes Hautaviita, kansainvälisen politiikan asiantuntija, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo
+358 50 317 6780, johannes.hautaviita@fingo.fi