Miljoonia suojeltuja metsähehtaareja
Elinympäristöjen turvaaminen on yksi vaikuttavimmista keinoista suojella monimuotoista luontoa. Vuonna 2024 saatiin suojeltua yli 500 000 hehtaaria metsiä, joista 71 000 hehtaaria on alkuperäiskansojen hallinnoimia ja valtaosa trooppista sademetsää.
Eniten sademetsää saatiin suojelun piiriin Borneon saarella Indonesiassa. Lähes puolen miljoonan hehtaarin suuruinen metsäalue yhdistää pirstottuja elinympäristöjä toisiinsa ja auttaa esimerkiksi orankeja ja gibboneja metsäkadosta kärsivällä saarella.
Indonesian Länsi-Papuan saarella tuettiin alkuperäiskansojen maaoikeuksia: paikalliset alkuperäisheimot saivat virallisen hallintaoikeuden 68 000 hehtaarille pitkälti koskematonta sademetsää. Näin esimerkiksi yritykset tai valtio eivät voi ottaa maita haltuunsa.
Yhteensä kolme vuotta jatkuneen kehitysyhteistyöohjelman aikana on suojeltu 1,8 miljoonaa hehtaaria – Pohjois-Karjalan maakunnan verran. Lisäksi 17 000 hehtaaria metsää on ennallistettu ja 2,3 miljoonaa hehtaaria saatettu paremman ja kestävämmän metsänhoidon piiriin.
Kaikki ihmiset huomioon ottavaa luonnonsuojelua
Vuonna 2024 työstä hyötyi yli 36 000 ihmistä, joista lähes 10 000 kuuluu etnisiin vähemmistöihin ja alkuperäiskansoihin. Työ tavoitti myös 2 400 nuorta.
Yksi keskeinen toimintatapa on toimeentulon ja ruokaturvan vahvistaminen, sillä kuivuus, ankarat sääolot ja muut ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat monen yhteisön päivittäistä selviytymistä. WWF:n tuella lähes 6 000 pienviljelijää sai viime vuoden aikana parempia tuloja ja varmemman sadon.
Vuonna 2024 jatkettiin vammaisinkluusion edistämistä ja tuettiin yli 400 vammaisen osallistumista työhömme. Esimerkiksi Länsi-Papuan ja Bolivian syrjäisissä yhteisöissä kartoitettiin vammaisten ihmisten tarpeita ja pystyttiin näin tarjoamaan heille parempia palveluita ja valmiuden toimia hätätilanteissa, kuten metsäpaloissa.
Enemmän sarvikuonoja ja vähemmän salametsästystä
WWF:n kehitysyhteistyöohjelma tukee uhanalaisten lajien elinympäristöjen turvaamista ja laittoman villieläinkaupan ja salametsästyksen vastaista työtä.
Toissa vuonna äärimmäisen uhanalaisten pensassarvikuonojen määrä oli kasvanut tuhanteen yksilöön Keniassa. Nyt niitä on vieläkin enemmän: 1 059 yksilöä! Nousu on huima, sillä vielä 1980-luvulla pensassarvikuonoja oli Keniassa alle 400.
Myös Tansaniassa sarvikuonoja laskettiin vuonna 2024 aiempaa enemmän, ja yksilöitä on nyt 212. Onnistumisen taustalla on pitkään jatkunut suojelutyö, jonka satoa nyt korjataan. Jatkoa varten Keniassa on laadittu sarvikuonojen suojelua viitoittava suunnitelma Black Rhino Action Plan, jonka työstämisessä WWF oli mukana.
Luontopohjaisia ratkaisuja muuttuneisiin oloihin
Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tulleet jäädäkseen, myös vuonna 2024 WWF auttoi yhteisöjä sopeutumaan muuttuneisiin oloihin. Uuteen normaaliin kuuluvat äärimmäiset kuivuusjaksot ja arvaamattomat sääolot, joihin sopeutumiseksi on esimerkiksi otettava käyttöön uusia viljelymenetelmiä ja kehitettävä vesienhallintaa.
Monet sopeutumiskeinot, kuten metsäpeitteinen viljely ja kosteikot, lisäävät samalla myös luonnon monimuotoisuutta. Tällaisia toimia kutsutaan luontopohjaisiksi ratkaisuiksi: luontoa hoidetaan tavoilla, jotka auttavat myös ihmistä.
Vuonna 2024 kehitettiin ja otettiin käyttöön 35 luontopohjaista ratkaisua, joista hyötyi lähes 23 000 ihmistä. WWF tuki esimerkiksi kahvin, hunajan ja vaniljan tuottajia viljelymenetelmissä, jotka ovat sekä kestävämpiä että tehokkaampia.
Lisäksi koulutettiin kansalaisyhteiskunnan edustajia, kaakaon tuottajia, karjankasvattajia, alkuperäiskansojen edustajia, vammaisia ihmisiä ja valtion viranomaisia ennaltaehkäisemään metsäpaloja ja toimimaan niiden sattuessa. Työn vaikutukset voivat olla välittömiä: eräässä kunnassa koulutukseen osallistuneet henkilöt onnistuivat saamaan maastopalon hallintaan ja pelastamaan läheiset kodit tuhoutumiselta.