Rajapyykin ylitystä voidaan pitää hyvänä muistutuksena siitä, että ilmastonmuutoksen tahti on vain kiihtymässä ja ”jotain tarttis tehdä”.Valitettavasti lyhytnäköinen kuviteltu taloudellinen etu ohjaa tällä hetkellä eurooppalaista politiikkaa ja ilmastokysymykset on joutuneet väistymään kiireellisemmän velka- ja talouskriisin tieltä poliitikkojen agendalla.***Yksi ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun vaikeimmista kysymyksistä on se, miten kehitysmaiden ilmastotoimet rahoitetaan. Allekirjoittamissaan sopimuksissa rikkaat maat ovat luvanneet tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista ja päästöjen vähentämistä kehitysmaissa.EU:n valtionvarainministerit tapasivat viime viikolla Brysselissä ja ilmastorahoitus oli tapaamisen agendalla. Kokouksen tulos oli kuitenkin laiha ja ministerit lähinnä taputtivat tosiaan selkään lyhyen aikavälin ilmastorahoitussitoumusten täyttämisestä.Kööpenhaminan ilmastokokouksessa 2009 päätettiin sekä lyhyen että pitkän aikavälin konkreettisesta tuesta kehitysmaiden ilmastotoimille. Rikkaat maat sitoutuivat avustamaan kehitysmaita 30 miljardilla dollarilla vuoteen 2012 mennessä ja kasvattamaan rahoituksen 100 miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä.Sitoumuksista huolimatta, Suomella tai muilla EU-jäsenmailla ei ole selkeitä suunnitelmia ilmastorahoituksen kasvattamisesta kohti vuoden 2020 tavoitetta. Ilmastorahoitus on valtionvarainministereiden vastuulla ja heidät onkin pikaisesti saatava kiinnittämään huomionsa siihen. Viime viikon EU-kokouksen päätelmät nuijittiin ilman minkäänlaista keskustelua.Yritysten verosuunnittelun ja verovälttelyn takia valtion menettämät veroeurot olivat näkyvästi esillä valtionvarainministereiden keskusteluissa. Tämä on erittäin lupaavaa.Vielä kun ministerit saisi huomaamaan, että monilla järjestöjen ehdottamilla innovatiivisilla ilmastorahoituskeinoilla saataisiin valtioille merkittäviä lisätuloja, joilla voitaisiin kattaa kasvavat ilmastorahoitusvelvoitteet oikeudenmukaisella, kestävällä ja ennakoitavalla tavalla.Ilmastorahoitusvelvoitteiden hoitaminen edesauttaisi myös kansainvälisen laillisesti sitovan ilmastosopimuksen syntyä viimeistään vuonna 2015.Kirjoittaja on Kepan kehityspoliittinen asiantuntija.
Valtionvarainministerit saatava kiinnostumaan ilmastorahoituksesta
Toissa viikolla saimme lukea, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nyt korkeampi kuin koskaan viimeisen kolmen miljoonan vuoden aikana, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ylitti symbolisena pidetyn 400 miljoonasosan rajan. Edellisen kerran kun hiilidioksidipitoisuus oli yli 400 miljoonasosaa, maapallolla oli kahdesta kolmeen astetta nykyistä lämpimämpää.
Teksti: Niklas Kaskeala