Kuvassa Davosin kongressikeskus vuonna 2022. Kuva: OlyaSolodenko / iStock

Nostoja Davosista – kansalaisyhteiskunnan täytyy pitää kiinni arvoista ja rohkeudesta

Seurasimme tämän vuoden Davosin keskusteluja kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta. Jättäen öykkäröinnit sivuun, tässä muutamia nostoja ja huomioita.

Teksti: Silla Ristimäki

1. Nyt mitataan toimijoiden vahvuuksia. Demokratioissa avainasemassa ovat ihmiset ja kansalaisyhteiskunta

Kun maailman johtajat puhuivat maittensa vahvuudesta geopoliittisten haasteiden keskellä, he korostivat sotilaallisia, taloudellisia ja teknologisia voimavaroja. Näkymättömämmäksi jäivät kansalaiset, joita ilman nämä ovat vain arvottomia konsepteja.

Kestävien demokratioiden vakaus rakentuu sitoutuneista kansalaisista, vahvoista instituutioista ja aktiivisista kansalaisyhteiskunnan organisaatioista. Geopoliittisten myllerrysten keskellä hallituksen ja kansalaisten väliseen luottamuksen rakentamiseen on investoitava yhtä paljon kuin rakenteisiin. Luottamuksen syntyyn vaikuttaa esimerkiksi avoimuus julkisessa päätöksenteossa ja osallisuuden kehittäminen kaikilla tasoilla osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksen välttämiseksi.

2. Uusia liittoutumia muodostetaan ja kansalaisyhteiskunnan tulee löytää paikkansa niissä

Davosin keskusteluissa palattiin usein uusien liittoutumien tutkailemiseen vanhojen liittoutumien uskottavuuden järkkyessä.

Idea herättää myös huolta: miten yhteistyötä tehdään tahojen kanssa, jotka eivät ole kaikesta meidän kanssamme samaa mieltä?

Kansalaisjärjestöt ovat saman kysymyksen äärellä. Kiire ratkaista globaaleja haasteita, suojella globaalia kansalaisyhteiskuntaa ja reagoida myös mittaviin järjestöihin kohdistuviin rahoitusleikkauksiin pakottaa meidätkin miettimään kumppanuuksiamme.

Toiveidemme lisäksi kumppanuustoiminnan onnistuminen on kiinni siitä, kuinka uskottavana kansalaisyhteiskuntatoimijoita pidetään. Kansalaisyhteiskuntatoimijoiden on tehtävä näkyväksi resurssinsa, legitimiteettinsä ja ongelmanratkaisukykynsä.

3. Euroopan ravistelu irti naiiviuden maineesta vaikuttaa kansalaisyhteiskunnan viestintään

Useat Euroopan johtajat puhuivat itsekriittisesti siitä, kuinka naiivi Eurooppa on ollut.

Kansalaisyhteiskunnalle se heittää haasteen: kuinka voimme jatkaa rauhanomaisen ja kestävän maailman vision ilmaisemista ilman, että meitä pidetään epärealistisina?

Kansalaisyhteiskunnan on jatkossakin nimettävä maailma, jonka haluamme – eikä vain reagoida maailmaan ympärillämme.

4. Pelko ei ole ratkaisu

Eri keskusteluissa kävi ilmi, kuinka hallitukset ja yritykset harkitsevat yhä tarkemmin, mitä he voivat sanoa avoimesti. He pelkäävät kannanottojen poliittisia tai taloudellisia seurauksia.

Myös kansalaisjärjestöt monessa maassa joutuvat miettimään, mitä ne uskaltavat sanoa. Kasvavissa määrin kannanotot johtavat erilaisiin uhkauksiin tai taloudellisiin seurauksiin. Järjestöt, joiden rahoitus on vahvasti riippuvainen valtion tuesta ovat erityisen hauraassa asemassa.    

Presidentti Stubb kannusti toimijoita edelleen pitämään kiinni arvoistaan. Tämä oli arvokas viesti myös kansalaisjärjestöille. Totuuden puhuminen vallanpitäjille vaatii rohkeutta, ja sitä rohkeutta on suojeltava. Kumppanuudet ovat tässäkin tärkeässä asemassa.