Ministeriö anoo hankkeita itään ja kauppaan

Afrikan ja Lähi-idän osaston apulaisosastopäällikkö Heikki Tuunanen arvelee, että kun kymmenen, viidentoista vuoden kuluttua puhutaan kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä, puhutaan käytännössä Afrikasta.

Teksti: Esa Salminen

Vaikka köyhyyttä on muuallakin, puuttuvat Afrikasta talouden isot veturit, jollaisia on Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, mikä tulee Tuunasen mukaan aiheuttamaan sen, että tulevaisuuden apu keskittyy nimenomaan Afrikkaan.
Niin tai näin, kovimmat vetoomukset järjestöille ulkoministeriön kansalaisjärjestöseminaarissa 2. marraskuuta tulivat itäosastolta ja kauppapoliittiselta osastolta. – suomalaisjärjestöt kun ovat Afrikassa jo varsin hyvin edustettuina.
”Tulkaa itään, jooko”
Entisen Neuvostoliiton alueella on valtavia kehityshaasteita, vetosi itäosaston ulkoasiainneuvos Matti Kääriäinen. Huonoa hallintoa, ympäristöongelmia, rikollisuutta, hidasta talouskasvua, kaupankäynnin kehittymättömyyttä, vammaisten lasten oikeuksien polkemista, … näin pois päin.
Kääriäisen mukaan alue voidaan jakaa kahtia: kuusi lähintä maata on itäisessä Euroopassa ja Keski-Aasiassa on viisi niin sanottua stania. Suomalaisjärjestöjen kiinnostus näihin maihin on ollut vaisua, mikä on Kääriäistäkin ihmetyttänyt. Järjestöihin ei näissä maissa juurikaan törmää.
Esimerkiksi Tansaniaan kohdistui viime haussa vähän yli 40 hakemusta, ja koko yhdentoista maan alueelle, jota Kääriäinen seuraa – yhteensä kolme.
”Aurinko ja lämpö on tietysti paljon kivempaa kuin kylmä”, Kääriäinen vitsaili, mutta vetosi silmin nähden tosissaan.
Kääriäisen mukaan itäisessä Euroopassa ja staneissa on iso työ tehtävänä ja hyviä kohteita löytyy helposti: Moldova, Euroopan köyhin maa; Armenia, josta väestö katoaa kun haasteet ovat niin suuret; Tadžikistan, köyhin maa Keski-Aasiassa ja Kirgisiakin on näkynyt uutisissa vallankaappauksensa jälkeen.
”Me olemme suhtautuneet hyvin myötämielisesti ja positiivisesti niihin hakemuksiin, jotka meidän alueelle on tulleet, ja niistä saa – voin tässä sanoa – aika helposti myöntävän lausunnon.”
Yleisö nauroi – ja toivottavasti ottaa vinkistä vaarin.
Kauppaa tukevaa apua
Myös kauppapoliittisen osaston kaupallinen neuvos Kent Wilska halusi antaa vihjeen tulevia hakemuksia silmällä pitäen:
”Minäkin istun laaturyhmässä, jossa kaikkia hankkeita käsitellään, ja katsoin sitä isoa pinoa kansalaisjärjestöhankkeita. Ei siellä montaa ollut, jotka olisivat liittyneen kauppaa tukevaan kehitysyhteistyöhön.”
”Tilaa olisi aika paljon, tämä on poliittisella agendalla ollut korkealla tasolla – luulisi, että niihinkin löytyy myöntöjä, ja puoltoja, jos sellaisia hakemuksia tulee.”
Tänä vuonna ulkoministeriö otti vastaan vuosille 2011-2013 yhteensä 162 hakemusta 118 järjestöltä. Viime vuoden valossa noin 200 suomalaista järjestöä toimi kehitysyhteistyötuen piirissä kaikkiaan 88 maassa.

Kepan uutinen: Kansalaisjärjestölinjaus: ruusuja, joku risukin