Mäkinen ja Vuola vaativat Vieraskynä-palstalla, että maaliskuun lopulla kokoontuvassa hallituksen kehysriihessä pidetään kiinni kehitysrahoituksen osuuden nostamisesta ja YK:n vuosituhattavoitteista.Vuosituhattavoitteista sovittiin vuonna 2000, ja niitä on aikaa toteuttaa vuoden 2015 loppuun saakka. Vuosituhattavoitteissa on saavutettu edistystä, ja esimerkiksi äärimmäinen köyhyys on puolittunut vuoden 1990 jälkeen.”Edistymisestä huolimatta Maailman talousfoorumi varoitti tammikuussa, että yksi lähivuosien pahimmista uhkista globaalille kehitykselle ja turvallisuudelle on rikkaiden ja köyhien välisen kuilun leveneminen”, Mäkinen ja Vuola kirjoittavat.He muistuttavat, että ensisijainen vastuu vuosituhattavoitteiden toteutumisesta on ollut kehitysmailla: jos Suomi nyt lipeää omasta tavoitteestaan – kehitysrahoituksen osuuden nostamisesta 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta – vähenevät mahdollisuudet saavuttaa vuosituhattavoitteet.”Kyse on poliittisesta tahdosta vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä halusta tukea haavoittuvassa asemassa olevien ihmisoikeuksien toteutumista.”Globaalin vastuunkannon ohella sitoumuksessa pysymisessä ovat pelissä Suomen kansainvälinen uskottavuus ja painoarvo, kun YK:ssä muotoillaan vuosituhattavoitteita seuraavaa, vuoden 2015 jälkeistä kehitysohjelmaa, Mäkinen ja Vuola arvioivat.
Euroopan helleaalto on osoitus siitä, että tulevan hallituksen pitää kääntää katseensa globaaleihin ongelmiin – Fingon vaaliohjelma vaatii Suomea tarttumaan kriiseihin jämäkästi
”Tulevalle vaalikaudelle kaavaillulla miljardien sopeutuksella ei ole pidemmällä aikavälillä mitään väliä, jos seisomme samaan aikaan tumput suorina, kun ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit syventyvät. Ne syövät maailmantaloudesta riippuvaiselta Suomelta kymmenen miljardia aamupalaksi”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
