Mäkinen ja Vuola vaativat Vieraskynä-palstalla, että maaliskuun lopulla kokoontuvassa hallituksen kehysriihessä pidetään kiinni kehitysrahoituksen osuuden nostamisesta ja YK:n vuosituhattavoitteista.Vuosituhattavoitteista sovittiin vuonna 2000, ja niitä on aikaa toteuttaa vuoden 2015 loppuun saakka. Vuosituhattavoitteissa on saavutettu edistystä, ja esimerkiksi äärimmäinen köyhyys on puolittunut vuoden 1990 jälkeen.”Edistymisestä huolimatta Maailman talousfoorumi varoitti tammikuussa, että yksi lähivuosien pahimmista uhkista globaalille kehitykselle ja turvallisuudelle on rikkaiden ja köyhien välisen kuilun leveneminen”, Mäkinen ja Vuola kirjoittavat.He muistuttavat, että ensisijainen vastuu vuosituhattavoitteiden toteutumisesta on ollut kehitysmailla: jos Suomi nyt lipeää omasta tavoitteestaan – kehitysrahoituksen osuuden nostamisesta 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta – vähenevät mahdollisuudet saavuttaa vuosituhattavoitteet.”Kyse on poliittisesta tahdosta vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä halusta tukea haavoittuvassa asemassa olevien ihmisoikeuksien toteutumista.”Globaalin vastuunkannon ohella sitoumuksessa pysymisessä ovat pelissä Suomen kansainvälinen uskottavuus ja painoarvo, kun YK:ssä muotoillaan vuosituhattavoitteita seuraavaa, vuoden 2015 jälkeistä kehitysohjelmaa, Mäkinen ja Vuola arvioivat.
Kenian kansalaistila kaventuu, mutta ihmisoikeuspuolustajat jatkavat taistelua
Vahvat kansalaisyhteiskunnan verkostot pystyvät paremmin reagoimaan ihmisoikeusloukkauksiin, tukemaan niiden kohteeksi joutuneita yhteisöjä ja vaatimaan päättäjiltä vastuunkantoa. Yhtä tärkeää on se, että ne auttavat säilyttämään demokraattisia arvoja tarjoamalla kansalaisille kanavia, joiden kautta he voivat ilmaista huoliaan, järjestäytyä yhdessä ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, kirjoittaa kenialainen ihmisoikeuspuolustaja Michelle Mwelesa.
