Keskustelua Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta

Kepa järjesti 18.8. keskustelutilaisuuden Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa toimiville järjestöille sekä alueen kehitysyhteistyöstä ja kansalaisyhteiskunnasta kiinnostuneille.

Teksti: Anna-Sofia Joro

Tarkoitus oli antaa yleiskuva alueen kansalaisyhteiskunnan tilanteesta ja auttaa osallistujia verkostoitumaan.
Ensi keväänä Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka on myös Maailma kylässä -festivaalin kulttuuriohjelman teema. Nyt on siis otollinen aika miettiä oman järjestön panosta ja ehdottaa ohjelmaa festivaalille.
Tilaisuuden aloitti ulkoministeriön Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yksikön päällikkö Helena Tuuri muistuttamalla, ettei kukaan tiennyt mihin Tunisiasta lähtenyt arabikevään myllerrys johtaisi.
”Maat ovat keskenään hyvin erilaisia, joten on vaikeaa sanoa, mitä tapahtuu. Toivottavasti uudistuksen tielle lähteneet maat menevät hyvään suuntaan.”
Tunisiassa tilanne on rauhoittunut nopeasti, tosin apua on saapunut maahan pieninä palasina eri puolilta, mikä vaikeuttaa sen käyttöä. Lokakuussa pidetään vaalit. Maan 84 puolueesta ainoa järjestäytynyt on islamilainen, omien sanojansa mukaan maltillista linjaa noudattava Ennahda.
Egyptissä presidentti Hosni Mubarak luopui vallasta 18 mielenosoituspäivän jälkeen, ja vaalit pidetään syyskuussa. Tuurin mukaan Egyptin tilanne on haasteellinen, sillä maa on iso ja köyhä suurine tuloeroineen eikä koulutus ole yhtä korkealla tasolla kuin Tunisiassa. Valta on väliaikaisesti sotilasneuvostolla, mutta kansa ei ole kovin tyytyväinen siihen.

Myös Marokossa osoitettiin mieltä, mutta kuningas muokkasi lainsäädäntöä ja toistaiseksi uudistukset näyttävät tehonneen. Tyytymättömyys voi kuitenkin nousta.
Pienessä Libyassa on viime päivinä tapahtunut paljon, mutta tilanteen loppuunsaattaminen on haastavaa.
”Jälleenrakennus on vaikeaa, sillä Libyan kansalaisyhteiskunta on olematon. Maassa on öljyä eli rahaa, joten se tarvitsee muunlaista tukea”, Tuuri kuvaili.

”Jemen on vaarallinen ja avustustyölle vaikea valtio, jonka tilanne on tukevasti ilmassa”, Tuuri jatkoi maiden tilanteesta. Myös Al-Qaidalla on vaikutusvaltaa maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Jemenissä, jonka presidentti on maanpaossa Saudi-Arabiassa.
Iso ja vahva Syyria on ihmisoikeusmielessä synkkä, mutta kansainvälisen politiikan näkökulmasta rauhallinen maa. Mellakat ovat jatkuneet neljä kuukautta ja tilanne on täysin auki.
”Kansainvälisen yhteisön on todella vaikeaa tietää, mitä tehdä. Jos Syyria kaatuu, se vaikuttaa koko alueeseen”, Tuuri totesi.

Kansainvälinen yhteisö ei suinkaan ole ollut hiljaa. Tuurin mukaan on selvää, että länsimaat haluavat omistajuuden säilyvän alueella ja paikallisten rakentavan maansa kuten haluavat.

”Länsi kuuntelee herkällä korvalla alueen maita, ihmisiä ja järjestöjä, sillä muuten puuttuu legitimiteetti.”

Samalla on varottava, etteivät demokraattiset arvot katoa ”omien arvojen tyrkytyksen” pesuveden mukana.

”Vallankumouksissa on puolustettu universaaleja arvoja, eli niissä näkyy demokratian ja ihmisoikeuksien vetovoima.”

Yhdysvallat ja EU ovat antaneet lausuntoja ja ministerimme tuomitsevat väkivallan, mutta pakotteet ja varojen jäädytykset ovat hitaita keinoja. Ja nyt isoja toimijoita on muitakin, esimerkiksi Intia, Brasilia ja Etelä-Afrikka, jotka pitävät myllerryksiä maiden sisäisenä asiana. Näkökulmia on monia, mutta tappaminen kauhistuttaa kaikkia.
***

Toisessa alustuksessa Sirkku Kivistö kertoi Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n työstä Lähi-idässä. Järjestö on toiminut palestiinalaispakolaisten parissa Libanonissa ja palestiinalaisalueilla 1980-luvulta lähtien. Kivistön mukaan alueella toimivien uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomien järjestöjen pitäisi saada lisää tukea.
Kivistön mukaan pakolaisasioiden pitäisi ylipäätään olla enemmän esillä. Esimerkiksi parhaillaan järjestöjen kommentoitavana olevassa ulkoministeriön hanketuen ohjeistuksessa pakolaiset on mainittu vain kerran.
Monet tilaisuuteen osallistuvista järjestöistä pohtivat alueelle menoa ja kuulostelevat tilannetta. Esimerkiksi Fida ry. pitää kohdetta haasteellisena, mutta satsaa nuorten koulutukseen ja naisen aseman parantamiseen. Hankkeita järjestöllä on alueen maista Marokossa, Egyptissä, Jordaniassa ja Irakin pakolaisten parissa. Syyrian hanke on tauolla.
Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella toimii aktiivisesti parikymmentä suomalaista kehitysjärjestöä ja ystävyysseuraa.
Lisätietoja

Kehyksen Lähi-itä-sähköpostilista, lahi-ita-l@kehys.fi
UM:n hanketukea saaneet kansalaisjärjestöhankkeet maittain UM:n verkkosivulla
Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n verkkosivut