International Service for Human Rights -järjestön tuore raportti osoittaa, kuinka Kiina ja Venäjä pyrkivät vähentämään rahoitusta YK:n ihmisoikeustyöltä, erityisesti ihmisoikeusloukkausten tutkinnalta ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolta. Tällaiset pyrkimykset uhkaavat heikentää globaalia ihmisoikeusjärjestelmää ja sen kykyä reagoida vakaviin loukkauksiin.
Suomalaisten hyvinvointi ja maailman onnellisimman kansan asema juontavat juurensa vahvoista ihmisoikeuksista. Oikeus koulutukseen, terveydenhuoltoon, sananvapauteen ja osallisuuteen ovat peruspilareita, jotka mahdollistavat turvallisen ja merkityksellisen elämän. Näiden oikeuksien toteutuminen on tärkeää kaikille maailman ihmisille, mitä sanoittaa myös YK:n kestävän kehityksen periaate: ketään ei jätetä jälkeen.
CIVICUS Monitorin mukaan yli 70 % maailman väestöstä elää maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan tila on kaventunut, tukahdutettu tai suljettu. Ihmisoikeuspuolustajat kohtaavat yhä enemmän häirintää, pelottelua ja väkivaltaa. Suomi ja EU ovat sitoutuneet tukemaan ihmisoikeuspuolustajia muun muassa EU:n suuntaviivojen mukaisesti. Tämä työ on erityisen tärkeää nykyisessä globaalissa tilanteessa, jossa demokratia ja ihmisoikeudet ovat monin paikoin uhattuina.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on keskeinen toimija ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisessä. Sen ODIHR-toimisto seuraa ihmisoikeustilannetta ja tukee ihmisoikeuspuolustajia, koordinoi vaalitarkkailua ja edistää kansalaisyhteiskunnan osallistumista päätöksentekoon ja julkiseen keskusteluun. Suomi on yksi Etyjin aktiivisista tukijoista ja korostaa puheenjohtajuuskaudellaan 2025 erityisesti sukupuolten tasa-arvoa ja nuorten osallistumista.
Suomen ja EU:n tulee puolustaa ihmisoikeuksia vahvasti ja varmistaa, että ihmisoikeustyö saa riittävän rahoituksen kansainvälisissä instituutioissa. Ihmisoikeudet eivät ole vain periaatteita – ne ovat konkreettinen perusta ihmisten hyvinvoinnille ja osallisuudelle.