Ajankohtaista

Video: Ovatko suomalaiset kovasydämisiä? Eivät – tässä todiste.

Suomalaisilla on valikoiva muisti. Muistamme hyvin, kuinka Suomi sotien jälkeen ylpeästi kieltäytyi Yhdysvaltain Marshall-avusta ja kuinka sisukkaasti maksoimme Neuvostoliitolle sotakorvaukset viimeistä penniä myöten – ainoana maana maailmassa.

”SDP on yhä sitoutunut kehitysavun nostoon”

Neljän suurimman puolueen vaalikeskustelussa kehitysyhteistyöstä löydettiin paljon myönteistä.

OECD: Köyhimmille maille suunnattu apu tippui vuonna 2014

Teollisuusmaat antoivat saman verran kuin edellisenäkin vuonna, mutta köyhimpien valtioiden saama osuus pieneni. Suomen kehitysyhteistyöhön käytettiin 1,23 miljardia.

Vain pienet puolueet puolustavat kehitysyhteistyötä

Suurista puolueista yksikään ei suorasanaisesti puolusta kehitysyhteistyörahoitusta vaaliohjemissaan. Sen sijaan eduskunnan pienet puolueet haluaisivat Suomen maksavan 0,7 prosenttia kansantulostaan kehitysapua.

Euron heikkeneminen syö miljoonia hätäavusta

Humanitaariset järjestöt joutuvat leikkaamaan toimintaansa, vaikka pakolaisia on enemmän kuin koskaan.

Saksa kasvattaa kehitysapuaan 13 prosentilla

Saksan varsinainen kehitysyhteistyö vuonna 2016 kasvaa 7,4 miljardiin euroon. Apubudjetti kasvaa suurin piirtein koko Suomen kehitysyhteistyön verran.

Britannia takaa 0,7 prosentin kehitysavun lailla

Saarivaltio haluaa nostaa kehitysyhteistyön poliittisten kädenvääntöjen yläpuolelle.

Järjestöt: Kehitysyhteistyöstä säästäminen lyhytnäköistä

Ilmastonmuutos, köyhyys ja eriarvoisuus – tämän päivän kehityshaasteet ovat mittaluokaltaan valtavia. Ne purevat pahiten ihmisin, jotka elävät yhteiskunnan marginaalissa sekä meillä että maailmalla. Järjestöjen kehitysyhteistyöllä ratkotaan kehityshaasteita ihmisten ehdoilla. Määrärahoista leikkaaminen heikentäisi konkreettisesti hädänalaisten ihmisten elämää.

Lopetetaan koko kehitysyhteistyö?

Viime viikolla kuuntelin kahta emeritus suurlähettilästä ja heidän näkemyksiään kehitysyhteistyöstä. Toinen heistä kertoi huonoja kokemuksia kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta. Loppupäätelmissään hän totesi, että kehitysyhteistyö on varsin tuloksetonta. Toinen suurlähettiläs taas keskittyi kertomaan kehitysyhteistyön onnistumisista. Hän pohti myös sitä, miten pitäisi toimia, jotta onnistuttaisiin vielä paremmin. Kuvio oli mielenkiintoinen. Itse näen, että suurlähettiläällä on oma roolinsa siinä, miten hänen asemamaassaan suomalaiset kehitysyhteistyöntekijät toimivat ja miten he saavat tuloksia aikaiseksi.

Maailmantalouden tekijän käsikirja

DT: Pohjoismainen kehitysapu laskee vuonna 2015

Kehitysmaihin päätyy tänä vuonna entistä vähemmän pohjoismaista rahaa. Suomessa rahoitusta leikataan, Ruotsissa ja Tanskassa apua on päätetty käyttää yhä enemmän pakolaisten vastaanottamiskuluihin ja Norjassa kruunun arvon roima aleneminen pienentää todellista apusummaa.

Kääriäisen kirjan kuva kehitysyhteistyöstä turhan pessimistinen

Matti Kääriäisen tänään julkistettu kirja Kehitysavun kirous puuttuu moneen tärkeään ja etenkin eduskuntavaalikeväänä ajankohtaiseen asiaan. On hyvä, että kehitysavun tuloksellisuudesta ja maailman eriarvoisuudesta keskustellaan.