Vuoden 2024 maailmanparantaja -kilpailun kärkikolmikko on nyt selvillä: Paco Diop, Marjo Grönvall-Jokela ja Noora Dadu.
Kolmikko valikoitui 55 ehdokkaan joukosta, joita kuka tahansa sai ehdottaa 30.4.2024 asti. Palkinto jaetaan nyt neljättä kertaa, ja sen myöntää Suomen kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo. Tunnustus on tarkoitettu henkilölle, jonka toiminta on ollut merkittävää, epäitsekästä ja aktiivisesti maailmaa parantavaa. Palkinnon arvo on tuhat euroa.
Sekä kärkikolmikon että rahapalkinnon saajan valitsee tuomaristo, johon kuuluvat Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka, Ylen Afrikka-kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen ja viime vuonna kärkikolmikkoon yltänyt mielenterveysvaikuttaja Markus Raivio. Tuomariston puheenjohtaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja Anni Valtonen.
”Valitun kärkikolmikon henkilöt edustavat kukin sellaista tekemistä, joka juuri tässä ajassa on kriittisen tärkeää. Tahdomme nyt kääntää katseemme Suomessa tehtävään työhön, jolla pyritään luomaan turvaa, hyvinvointia ja yhteiskuntarauhaa. Ajattelemme, että maailmanparannus alkaa meidän jokaisen kotiovelta”, Valtonen sanoo.
Sekä ehdotuksissa että tuomariston näkemyksissä korostui tänä vuonna varhaiskasvatus- sekä opetusalalla tehtävä tärkeä maailmanparannustyö, joka usein jää näkymättömäksi.
Vuoden maailmanparantaja selviää Maailma kylässä -festivaalin musiikkilavalla Helsingin Suvilahdessa su 26.5. klo 13.15.
Tutustu kärkikolmikkoon
Paco Diop on 39-vuotias varhaiskasvatuksen ja antirasismin ammattilainen ja kokenut yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka käyttää taitavasti somea muukalaisvihan kitkemisessä ja rasismin purkamisessa. Hän on poliittinen tienraivaaja afrosuomalaiselle vähemmistölle.
”Senegalista Suomeen 18 vuotta sitten muuttanut Diop on työskennellyt varhaiskasvatuksen ammattilaisena eri päiväkodeissa yli kymmenen vuoden ajan. Hän on järjestänyt tapahtumia, puhunut keskustelutilaisuuksissa sekä kehittänyt yhteistyötä opettajien kanssa. Diop ajaa suomalaisten koulujen opetukseen entistä syvempää moninaisuutta sekä oikeudenmukaisia ja kunnioittavia puhe- ja toimintamalleja”, Miia Nuikka sanoo.
Marjo Grönvall-Jokela on 52-vuotias Oriveden yhteiskoulun luonnontieteiden opettaja, joka tunnetaan nimellä Ympäristö-Marjo.
”Marjo Grönvall-Jokela on esimerkki siitä, miten yksilö voi vaikuttaa yhteisöönsä ja ympäristöönsä positiivisesti juuri omalta kotioveltaan. 7-9 -luokkalaisten luonnontieteiden opettajana Oriveden yhteiskoulussa hän on ottanut ympäristökasvatuksen omakseen ja innostaa oppilaita ja opettajia tekemään pieniä, mutta merkittäviä ympäristötekoja arjessa. Hänen järjestämänsä teemapäivät, agenttitoiminta ja Vihreä Lippu -ohjelma ovat onnistuneesti saaneet koko kouluyhteisön sitoutumaan kestäviin käytäntöihin”, Markus Raivio sanoo.
”Olen viime viikkoina ollut työtehtävissä tekemisissä opettajien kanssa ja ymmärrän, että he ovat todellakin maailmanparannuksen etulinjassa. Se duuni alkaa joka päivä, kun he astuvat ulos kotiovesta ja sisään koulun ovesta”, Pasi Toivonen lisää.
Noora Dadu on Kuusankoskella syntynyt 43-vuotias suomalais-palestiinalainen taiteilija, joka tekee rohkeaa rauhantyötä ja aktivismia niin näyttämöllä kuin kulissien takanakin. Hän on yhdenvertaisuuden edistämiseen koko sydämellään paneutuva näyttelijä-käsikirjoittaja. Hän on tehnyt uraauurtavaa työtä moninaisuuden lisäämiseksi taiteen kentällä Suomessa.
”Noora Dadu on osallistunut pitkään suomalaiseen kulttuurikeskusteluun. Uusin teoksensa Roolitus kertoo roolitussyrjinnästä Suomessa, eli siitä, miten valtaväestöstä poikkeaville näyttelijöille on perinteisesti tarjottu hyvin kapeita rooleja, jos on yli¬päätään tarjottu. Kirja on viimeinen osa trilogiassa, jonka aloittivat näyttämölle kirjoitetut Minun Palestiinani (2015) ja Fail (2016). Dadu on myös kantava voima syksyllä 2023 perustetussa palestiinalaisten oikeuksia ajavassa Sumud-aktivistiverkostossa”, Miia Nuikka sanoo.