LASSI PALMUJOKI
Paavo Väyrynen myönsi kansalaisjärjestöille, ettei kehitysmaille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen myönnettävä raha ole uutta, vaan sisältyy jo aiemmin budjetoituihin kehitysyhteistyövaroihin.
Hallitus päätti tulevien vuosien rahankäyttöä linjaavassa kehysriihessä, että ensi vuoden kehitysyhteistyöbudjettiin kaavailtuja varoja leikataan lähes 80 miljoonaa euroa. Lisäksi Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa luvattu 110 miljoonan rahoitus kehitysmaiden ilmastonmuutossopeutumiseen ei vastoin lupauksia tulekaan olemaan uutta rahaa vaan osa kehitysapubudjettia.
Ulkoministeriön järjestämässä kansalaisjärjestöseminaarissa 24. maaliskuuta puhunut ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Paavo Väyrynen (kesk) muistutti, että ensi vuoden budjettikehys oli laadittu tilanteessa, jossa Suomen kansantalous oli vahvassa kasvussa ja bruttokansantulo huomattavasti nykyistä korkeammalla tasolla.
”Oli selvää, että kun kehysneuvotteluihin lähdettiin, ei tämä kehys voinut toteutua”, Väyrynen sanoi.
Kehysriihen lopputulos oli, että noin 170 miljoonan euron sijaan kehitysyhteistyömäärärahat nousevatkin ensi vuonna noin 90 miljoonaa euroa. Bruttokansantuloon (BKTL) suhteutettuna se tarkoittaa, että Suomen kehitysyhteistyöbudjetti on vuonna 2011 noin 0,58 prosenttia tämänvuotisen 0,55 prosentin sijaan.
”Tämä prosenttiosuus taas tarkoittaa, että me ylitämme reilusti sitoumuksen, joka EU:n piirissä on laadittu”, Väyrynen sanoi viitaten EU-maiden sopimaan tavoitteeseen, jonka mukaan EU-alueen kehitysyhteistyöbudjetti nostetaan 0,56 prosenttiin BKTL:stä vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.
”Suomi on poikkeus OECD-maiden joukossa, sillä olemme täyttäneet sitoumuksemme ja kasvattaneet kehitysyhteistyövaroja. Moni muu maa on viime vuosina leikannut kehitysyhteistyöbudjettiaan.”
Ilmastoraha ei olekaan uutta
Hallitus otti kehysriihessä kantaa myös ilmastorahoitukseen. Valtionjohdon ja ulkoministeriön kuten kansalaisjärjestöjenkin näkemys on ollut sekä ennen että jälkeen Kööpenhaminan ilmastokokouksen se, että kehitysmaiden ilmastonmuutossopeutumiseen luvatun, kolmelle vuodelle jakautuvan 110 miljoonan euron rahoituksen tulee olla lisäistä eli aidosti uutta rahaa.
Kehysriihen lopputulos oli kuitenkin se, että ilmastoraha tulee olemaan osa kehitysyhteistyöbudjettia – se on siis pois köyhyyden poistamiseen tähtäävästä kehitysyhteistyöstä.
Tiistaina kehysriihen päätyttyä pääministeri Matti Vanhanen (kesk) kiemurteli vastauksessaan kysymykseen, onko ilmastoraha uutta vai vanhaa. Vanhasen mukaan kyse on ”makuasiasta”, koska kehitysyhteistyörahat kasvavat joka tapauksessa.
Puoluetoveri Paavo Väyrynen sen sijaan oli järjestöseminaarissa puhuessaan selväsanaisempi.
”Tämä [vaatimus ilmastorahan lisäisyydestä] ei kehysriihessä toteutunut vaan käytännössä tapahtui niin, että ilmastorahoitus sisältyy näihin kehitysyhteistyörahoihin.”
”Mutta toisaalta on niin, että kun Suomi ylittää reilusti kehitysyhteistyön osalta meille asetetun velvoitteen, niin tämä ilmastorahoituskin huomioon ottaen olemme vielä näiden velvoitteiden yläpuolella.”
Väyrynen kuitenkin korosti, että jo tällä hallituskaudella kehitysyhteistyövaroja on suunnattu sellaisiin köyhyyden poistamiseen liittyviin hankkeisiin, joilla on myös ilmastovaikutuksia. Näitä varoja Suomi voi raportoida Kööpenhaminassa lupaaminaan ilmastorahoina.
”[Kehysriihen] lopputulos on siinä mielessä siedettävä, että me täytämme kehitysyhteistyölle asetetun velvoitteemme. Ilmastoraha ei ole aidolla tavalla lisäistä, mutta se on kuitenkin ilmastopolitiikkaan käytettävää rahaa, ja se ylittää sen rahoituksen, joka meillä on ollut velvollisuus osoittaa.”
Hallitus päätti kehysriihessä, että kehitysyhteistyön prosenttiosuus 0,58 tullaan jäädyttämään ”teknisenä oletuksena” vuosiksi 2012-2014. Vaikka Väyrynen ei tarkemmin jäädyttämistä tänään kommentoinut, hän muistutti, että hallitus on edelleen sitoutunut YK:ssa sovittuun tavoitteeseen kasvattaa kehitysyhteistyöbudjetti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä.
0,7-tavoite äärettömän vaikeaa saavuttaa
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan kehityspoliittisen sihteerin Niina Pitkäsen mielestä köyhyyden poistamista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa ei pidä asettaa vastatusten: molemmat ovat tärkeitä asioita ja vaativat lisää resursseja.
”Kun 0,7-sitoumus 40 vuotta sitten tehtiin, ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei tiedetty tai ainakaan haluttu tunnustaa. Sen takia on selvää, että 0,7 prosenttia on tarkoitettu köyhyyden vähentämiseen. Ilmastonmuutos on puolestaan uusi haaste, johon tarvitaan sen vuoksi uusia resursseja.”
Pitkänen pitää valitettavana, että vuodelle 2011 suunniteltuja kehitysvarojen korotuksia joudutaan leikkaamaan. Erityisen huolestuttavaksi päätöksen tekee hänen mielestään kuitenkin se, että hallitus myös päätti tiistain kehysriihessään, että vuosien 2012 ja 2013 kehitysapubudjetti ”jäädytetään” vuoden 2011 tasolle.
”0,7-sitoumuksen saavuttamisesta vuoteen 2015 mennessä tulee tämän seurauksena vaikeaa. Eihän 0,58 prosentista voida yhdessä vuodessa hypätä 0,7 prosenttiin. Sehän vaatisi satojen miljoonien eurojen kertakorotusta.”
Pitkänen myös muistuttaa, että kehitysapusitoumukset on saavutettu vasta, kun kehitysyhteistyöbudjetti on 0,7 prosenttia BKTL:stä.
Lisää tietoa aiheesta
Kepan uutinen: Haussa uusi, uljas kansalaisyhteiskunta