Viime vuoden lopulla Ruotsin kehitysyhteistyöviranomainen Sida julkaisi kyselytutkimuksen, jonka mukaan maan kansalaiset haluavat edelleen maksaa prosentin bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön. Tarkkaan ottaen noin puolet ruotsalaisista haluaa pitää kehitysavun ennallaan ja 17 prosenttia haluaa kasvattaa sitä nykyisestä. Vain 16 prosenttia haluaisi laskea kehitysyhteistyömäärärahoja.Kannatusprosentit ovat suurimmillaan sitten 1980-luvun. Sidan pääjohtaja Charlotte Petri Gornitzkan mukaan maailman kriisit ja suuret pakolaisluvut vaikuttavat maassa niin, että ruotsalaiset näkevät kehitysyhteistyön tärkeyden. Avun kannattajien määrä nousi viime vuodesta kuudella prosenttiyksiköllä ja vastustajien määrä laski 2,6 prosenttiyksiköllä. Yhdeksän edellistä vuotta luvut ovat pysyneet lähinnä ennallaan.Myös ruotsalaisten luottamus eri kehitysaputoimijoihin on lisääntynyt. YK-järjestöjä pidetään kaikkein luotettavimpina, sitten kansalaisjärjestöjä, virallista kehitysyhteistyötä ja Euroopan unionia.”Olemme vuosia tehneet päämäärätietoista työtä avoimuuden kasvattamiseksi ja tulosten esittelemiseksi”, Petri Gornitzka sanoo.Ruotsalaisista 79 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä.Suomalaiset kannattavat enemmän — ja antavat vähemmänViime heinäkuussa Suomen ulkoministeriö teetti vastaavan tutkimuksen, ja vertailusta selviää, että Ruotsin historiallisen suuret kannattajaluvut jäävät Suomen jälkeen. Peräti 84 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita.Suomen kehitysavun pitäisi nykytasolla kaksi kolmesta, ja 14 prosenttia nostaisi avun määrää. Määrärahojen kasvattamista kannattavien määrä on laskenut edellisistä vuosista, mutta edelleen nykytason ylläpitäjien ja kasvua toivovien yhteismäärä ylittää ruotsalaisten vastaavan lähes 15 prosenttiyksiköllä.Eroa luultavasti selittää se, että ruotsalaiset antavat kehitysapua reilusti enemmän, ja Ruotsi on yksi niistä viidestä maasta, jotka ovat saavuttaneet (ja ylittäneet) kansainvälisen sitoumuksen antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun.Ruotsi antaa apua prosentin kansantulosta, Suomi noin 0,56 prosenttia. Rahamäärissä ero on huimaava. OECD:n tilastojen mukaan Suomi antoi apua 1,36 miljardia dollaria vuonna 2013, Ruotsi yli nelinkertaisesti, eli 5,56 miljardia dollaria.Sida: Svenskarnas biståndsvilja rekordhögKepa.fi: Kysely: Yli 80 prosenttia suomalaisista kannattaa yhä kehitysyhteistyötä
Ruotsissa kehitysyhteistyön kannatus historiallisen korkealla
Kaksi kolmesta ruotsalaisesta haluaa edelleen maksaa vähintään prosentin kansankodin kansantulosta kehitysyhteistyöhön. Suomessa kannatusluvut ovat vieläkin suurempia, mutta apusummat selvästi pienempiä.
Teksti: Esa Salminen Kuva: Kerstin Becker