Raportti: Talouskriisi karsi rankasti kehitysmaiden peruspalveluja

Talouskriisin seurauksena köyhien maiden budjetteihin on tullut 65 miljardin dollarin vaje. Vuosituhattavoitteiden saavuttaminen käy entistä vaikeammaksi, kun maat ovat joutuneet leikkaamaan erityisesti koulutus- ja sosiaalikuluja, todetaan Oxfamin raportissa.

Teksti: Sanna Jäppinen

Esimerkiksi Nicaraguassa budjettivajeeseen on vastattu koulutusmenoja supistamalla. Kuvassa Kukra Hillin koululaisia.
Köyhimpien maiden budjettitulot pienenevät vuosien 2009-2010 aikana noin 65 miljardia dollaria eli suunnilleen 10 prosenttia globaalia talouskriisiä edeltäneestä tasosta. Taantuma on vaikuttanut erityisesti raaka-aineista saataviin vientituloihin sekä verotuloihin, arvioidaan kansainvälisen kehitysjärjestön Oxfamin raportissa. Järjestö on kerännyt tiedot 56:sta maailman köyhimmästä maasta.

Kansainvälisellä avulla on paikattu vain noin kolmannes budjettivajeesta, ja vyön kiristäminen on useissa maissa tarkoittanut leikkaamista peruspalveluista: koulutuksesta, terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta.

Tässä suhteessa köyhimmät maat ovat jakaneet monien teollisuusmaiden todellisuuden, toisin kuin esimerkiksi Kiina, Intia ja Brasilia, joiden peruspalvelut eivät ole juuri talouskriisistä kärsineet, arvioi Britannian Oxfamin tutkimusjohtaja Duncan Green.

”Köyhimpien maiden tilanne tosin muistuttaa kaameaa krapulaa ilman juhlia: talousbuumista ei ole päästy nauttimaan missään vaiheessa”, Green kirjoittaa blogissaan.
Katse verotukseen

Peruspalveluista leikkaaminen tietää sitä, että jo nyt tavoiteaikataulusta perässä laahaavien, köyhyyden vähentämiseen tähtäävien vuosituhattavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä käy entistä vaikeammaksi.

Oxfamin mielestä raportti on selvä velvoite kansainväliselle yhteisölle: syyskuussa New Yorkissa pidettävässä YK:n huippukokouksessa on tehtävä uusia apusitoumuksia. Duncan Greenin mukaan mallia sopii ottaa Britanniasta, jossa tuoreessa hätätilabudjetissa kehitysapu jätettiin rauhaan leikkurilta ja pidettiin lupaukset maailman köyhille.

Oxfamin mukaan tarvittava apuraha voidaan saada kokoon rahoitusmarkkinaveron tai muiden uusien rahoitusmuotojen avulla.

Oxfam odottaa myös Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n rohkaisevan selkeästi kehitysmaita käyttämään varoja vuosituhattavoitteiden edistämiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen.
Kun apua ja tukea on saatu, ratkaisevat kehitysmaiden hallitusten omat toimet. Niiden olisi syytä pikemminkin lisätä kuin vähentää koulutus- ja sosiaalimenoja ja kerätä varoja veroilla: sekä tuloverotuksella että ulkomaisia sijoittajia verottamalla – ja puuttua entistä voimakkaammin veronkiertoon, Oxfam opastaa.
 Lisää tietoa aiheesta

”The Impact of the Global Financial Crisis on the Budgets of Low-Income Countries” -raportti
Oxfamin ”From Poverty to Power” -blogi: Low income countries have a $65bn hangover from the global crisis -will it destroy the MDGs?