Globaalit tuloerot ovat pysyneet, ehkä hieman yllättäen, melko tasaisina 1980-luvulta lähtien, vaikka maailman kulutuksen arvioidaan kasvaneen 10 biljoonaa dollaria vuosina 1990–2010, todetaan yhdysvaltalaisen Center for Global Development -tutkimuslaitoksen (CGD) uudessa raportissa.Talouskasvun hyödyistä 15 prosenttia meni rikkaimmalle yhdelle prosentille väestöstä, ja perässä tulevalle kolmelle rikkaimmalle prosentille kolmannes.Alle kahdella dollarilla päivässä eläville ihmisille – joita vuonna 1990 oli yli puolet väestöstä – kasvusta lankesi alle 12 prosenttia ja kaikkein köyhimmille – joita on vuonna 1990 oli yli kolmannes väestöstä – jäi jaettavaksi vain noin viisi prosenttia kasvupotista.Kiinailmiö vääristää kokonaiskuvaa”The Geography of Inequality: Where and by How Much Has Income Distribution Changed since 1990?” -raportin mukaan tuloerojen kokonaiskuvan muuttumattomuus johtuu siitä, että maiden sisäisten tuloerojen hidasta, mutta vakaata kasvua on kompensoinut maiden välisten tuloerojen kaventuminen. Vuodesta 2005 lähtien maiden väliset tuloerot ovat pienentyneet entistä nopeammin, ja siksi myös globaali eriarvoisuus on kokonaisuudessaan alkanut kaventua.Raportin tekijät Peter Edward ja Andy Sumner muistuttavat, että keskiarvoja tarkasteltaessa Kiina sekoittaa pakkaa. Jos Kiinaa ei oteta mukaan vertailuun, maiden välinen eriarvoisuus nousi 1980- ja 1990-luvuilla, ja on pysynyt kohtalaisen tasaisena vuoden 2000 jälkeen.Toisin sanoen: viimeisen 20-30 vuoden laskusuunta globaalissa eriarvoisuudessa kokonaisuudessaan ja maiden välisessä vertailussa samoin kuin noususuunta maiden sisäisessä eriarvoisuudessa selittyvät pitkälti Kiinan vaurastumisella.Onko globaali keskiluokka pysyvä ilmiö?CDG:n raportin tekijät päätyvät jakamaan maailman koko väestön neljään kuluttajatasoon.”Globaalit absoluuttisesti köyhät” elävät alle kahdella dollarilla päivässä, ja heitä on 35 prosenttia väestöstä eli noin 2,4 miljardia ihmistä. Suurin ryhmä, lähes kolme miljardia ihmistä, on ”globaalit turvattomat”, jotka elävät 2–10 dollarilla per päivä. Sen lisäksi ovat vielä 10-50 dollarilla elävät ”globaalit turvatut”, joita on viidesosa väestöstä sekä ”globaalit vauraat”, joita on kolme prosenttia.Lisäksi voidaan vielä erottaa vauraiden eliittijoukkio, maailman rikkain prosentti. Näitä ihmisiä on 69 miljoonaa, ja he löytyvät pääosin Yhdysvalloista ja Euroopasta.Tasot voidaan vielä jaotella kahteen pääklusteriin: ”köyhät/turvattomat” ja ”turvatut/vauraat”. Esimeriksi Kiinassa köyhiä ja turvattomia on 90 prosenttia väestöstä – mikä kuvastaa hyvin maan sisäistä eriarvoisuutta –, Brasiliassa 60 prosenttia ja eteläisessä Aasiassa ja Afrikassa lähes koko väestö. Yhdysvalloissa köyhiä ja turvattomia on noin 12 ja EU:ssa noin 13 prosenttia väestöstä.Tätä perinteistä kahtiajakoa yrittää nyt muuttaa uuden ”globaalin keskiluokan” ilmaantuminen kehitysmaihin, CDG:n tutkijat toteavat.”Valtaosa rakenteellista muutoksista globaalissa kulutuksessa näyttää kuitenkin tapahtuneen keskituloissa maissa, erityisesti Kiinassa. Voidaankin kysyä, onko globaali keskiluokka todella merkki perinteisen jaon rikkoutumisesta vai onko se vain nousevissa talouksissa meneillään oleva siirtymävaihe joidenkin ihmisten liikkuessa köyhien ja turvattomien joukosta vauraiden ja turvattua elämää elävien kuluttajatasolle”, raportissa pohditaan. CGD: The Geography of Inequality: Where and by How Much Has Income Distribution Changed since 1990?
Raportti: Miten talouskasvu on vaikuttanut globaaliin tulonjakoon?
Vuoden 1990 jälkeisen hurjan talouskasvun hyödyistä selkeästi suurin osa on mennyt jo ennestään rikkaimmille – sekä Kiinalle, todetaan globaaleja tuloeroja kartoittavassa raportissa.
Teksti: Sanna Jäppinen