Jyvien erottelua Intiassa.
Intiassa ihmiset siirtyvät kasvavassa määrin tuottajista kuluttajiksi. Kuva: Intiassa ihmiset siirtyvät kasvavassa määrin tuottajista kuluttajiksi.

Nälkä siirtyy maalta kaupunkiin

Aliravitsemuksesta on tulossa yhä enemmän kaupunkien ongelma kehitysmaissa. Etenkin Intian urbanisaatio uhkaa tuottaa lisää nälkäisiä.

Teksti: Manipadma Jena Kuva: Ray Witlin

IPS — Maailmassa on 155 miljoonaa ikäisekseen liian pienikokoista lasta, ja joka kolmas heistä asuu kaupungissa.

Maan tuottavuuden heikkeneminen, ilmastonmuutos, konfliktit, nälkä ja köyhyys ajavat vähävaraisia maaseudulta kaupunkien liepeille. Ennusteiden mukaan kaupungeissa asuu vuonna 2030 viisi miljardia ihmistä. Kaupunkien peittämä maa-alue paisuu tuolloin 1,2 miljoonaan neliökilometriin eli yli kolminkertaistuu 30 vuodessa.

Kiinassa kaupunkilaisten osuus väestöstä ylitti 50 prosenttia jo 2012, Intiassa sen ennustetaan tapahtuvan 2050. Kaupungistumisen uskotaan nostavan maat maailmantalouden keulille, mutta hintana voi olla lisääntyvä aliravitsemus maalta muuttaneiden keskuudessa.

Kroonisesti aliravittujen määrä nousi maailmassa edellisvuoden 777 miljoonasta 816 miljoonaan vuonna 2016. YK:n ruokajärjestön FAOn mukaan taustalla ovat lisääntyneet konfliktit, joiden vaikutusta äärisäät pahentavat.

Tuottajista kuluttajiksi

Aiemmin pienillä maatilkuillaan ruokaa itselleen ja joskus myyntiinkin tuottaneet ihmiset liittyvät kaupungeissa ruuan kuluttajiin. Kehitysmaiden kaupunkien köyhät käyttävät usein yli puolet tuloistaan ravintoon.

Kaupungissa ruokaa on tarjolla ympäri vuoden, mutta monesti sitä joudutaan tuomaan yhä kauempaa ja hintavaihtelut kurittavat köyhiä eniten. Sairaus, häät tai muu äkillinen menoerä voi suistaa perheen aliravitsemukseen.

Intian yli 1,3 miljardista asukkaasta yli 65 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Kaupungeissa asuu nyt vajaat 380 miljoonaa intialaista, mutta vuonna 2031 jo 600 miljoonaa. Se on 40 prosenttia ennustetusta 1,5 miljardin kokonaisväestömäärästä.

Kaupungit ahmivat vuoteen 2030 mennessä noin neljä miljoonaa hehtaaria Intian pinta-alasta, mikä vähentää ruuantuotantoa ainakin pari prosenttia.

Suojelemista rakentamiselta?

Intiassa on nähty viime vuosikymmenillä lukuisia selkkauksia, joissa asukkaat ovat nousseet vastustamaan teollisuus-, kaivos- ja patohankkeita. Viivytyksistä suivaantunut valtio on tuoreen tiedon mukaan varannut hankkeisiinsa lähes 2,8 miljoonan hehtaarin maat kahdeksan osavaltion alueelta.

Mumbain finanssikeskuksen ja pääkaupunki New Delhin välille kaavaillaan teollista käytävää, joka käsittäisi kahdeksan teollisuuskaupunkia. Kuljetusten helpottamiseksi Intia rakensi tai kunnosti 20 000 kilometriä teitä vuosina 2012–2017. Rakennettavaa riittää, sillä vuoden 2012 tilaston mukaan maassa oli 18 miljoonan kaupunkiasunnon vaje.

Kaupunkien ruokaturvan parantaminen edellyttää yhdysvaltalaisen tiedelehti Pnasin julkaiseman tutkimuksen mukaan laita-alueiden suojelemista rakentamiselta ja viljelyn kannustamista jopa pihoilla ja katoilla. Tutkijat epäilevät, riittääkö Kiinan ja Intian viranomaisilla kiinnostusta siihen.

IPS: The Urbanization of Malnutrition

,

Linsseistä oli luovuttava

Sunita Behera muutti kolmen lapsensa kanssa New Delhiin 2010, kun hänen miehensä sai töitä rakennustyömaalta. Perheellä oli varaa kalaan tai lihaan vain kerran viikossa, mutta proteiinipitoiset linssit olivat osa jokapäiväistä kasvisateriaa.

Intia joutuu tuomaan kasvavan osan linsseistä ulkomailta. Vuoteen 2014 mennessä suosituimman linssilajikkeen kilohinta oli noussut 1,3 euroon ja Behera korvasi puolet linsseistä riisitärkkelyksellä, jota maustoi chilillä.

Vuonna 2015 Beheran mies putosi rakennustelineeltä eikä kyennyt työhön kuukausiin. Linssien hinta oli tuplaantunut, joten Beheran kotiapulaisena ansaitsema kuukausipalkka olisi mennyt pelkästään niihin. Perhe joutui tyytymään riisiin ja perunaan. (IPS)