Valta jakautuu epätasa-arvoisesti kehitysyhteistyössä etelän ja pohjoisen kansalaisjärjestöjen välillä.
Käytännössä globaalin etelän järjestöillä tulisi olla nykyistä enemmän valtaa ja pohjoisen kansalaisjärjestöillä vähemmän. Niin suunnittelussa, päätöksenteossa kuin ohjelmien toimeenpanossa.
Mutta miten tämä saadaan aikaan? Mitä toimenpiteitä se vaatii? Miten valtaa onnistutaan siirtämään pohjoisesta etelään?
Fingon järjestämässä Shifting the Power in Development Aid -keskustelusarjan ensimmäisessä osassa pureuduttiin näihin kysymyksiin. Tilaisuus toteutettiin huhti-toukokuun vaihteessa, ja siihen osallistui yli 60 kehitysyhteistyön ammattilaista.
Tilaisuudessa kuultiin alustukset Hollannista: maan ulkoministeriöstä sekä kehitysjärjestöjen kattojärjestö Partosista. Hollanti on monin tavoin ollut kehitysyhteistyön valtaan liittyvien kysymysten uranuurtaja viime vuosina. Alustusten lisäksi tapahtumassa käytiin ryhmäkeskusteluja.
”Paikallisen kansalaisyhteiskunnan tulee olla kuljettajan paikalla”
Hollannin ulkoministeriö priorisoi globaalin etelän kansalaisjärjestöjä ja niiden omistajuutta. Tavoitteena on, että paikallinen kansalaisyhteiskunta osallistuu tasa-arvoisesti ja merkityksellisesti kehitysyhteistyöhön, humanitaariseen apuun ja rauhanvälitykseen. Näin kertoi tilaisuudessa ministeriön virkahenkilö Irene Abdi.
”Sen sijaan, että olisimme pelkkä lahjoittaja tai käteisautomaatti, haluamme olla kansalaisyhteiskunnan strateginen kumppani. Keskitymme kehitysyhteistyön paikalliseen omistajuuteen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen. Paikallinen kansalaisyhteiskunta johtaa jo nyt yhteiskunnallista muutosta. Heidän tulee olla kuljettajan paikalla”, Abdi kuvaili.
Hollannin ulkoministeriö ryhtyi paneutumaan tematiikkaan toden teolla vuonna 2015. Sen jälkeen ministeriö on tehnyt kehitysyhteistyön lokalisaation parissa lukuisia eri toimenpiteitä. Viime vuosina vauhti on kiihtynyt muiden muassa koronapandemian vaikutusten – jota seurasi sosioekonomisen tilanteen heikentyminen etenkin hauraissa maissa – ja globaalin Black Lives Matter -liikkeen vauhdittamana.
Hollanti on esimerkiksi perustanut rahastoja, jotka kanavoivat tukea suoraan paikallisille järjestöille. Tukea kanavoidaan paikallisille järjestöille myös lähetystöjen kautta.
Hollanti kanavoi etelän kansalaisjärjestöille 10 prosenttia kansalaisyhteiskunnalle suunnatusta kehitysyhteistyön rahoituksesta vuonna 2020, selviää OECD:n tiedoista. Suomeen verrattuna ero on merkittävä. OECD:n tietojen mukaan Suomi kanavoi etelän kansalaisjärjestöille vuonna 2020 vain noin 4 prosenttia kansalaisyhteiskunnalle suunnatusta kehitysyhteistyön rahoituksesta.
Hollannin ulkoministeriö on toteuttanut kehitysyhteistyön lokalisaatiosta monenlaisia oppimiskokonaisuuksia ja kursseja. Irene Abdi mainitsi esimerkkinä kurssin, jossa diplomaatit ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat kokoontuneet yhdessä erilaisten kysymysten äärelle, kuten kehitysyhteistyön valtarakenteisiin.
”Me vahvistamme kansalaisyhteiskunnan itsenäistä roolia vaikuttaa. Yritämme identifioida paikallisia ja kansallisia kansalaisyhteiskunnan toimijoita, miten tehdä yhteistyötä heidän kanssaan ja mitä he tarkalleen ottaen tarvitsevat meiltä. On tärkeää käydä heidän kanssaan keskusteluja, kuten myös todella monitoroida kansalaisyhteiskunnan tilan rajoittamista. Tällä hetkellä kansalaisyhteiskunnan heikentyminen häiritsee heidän mahdollisuuksiaan toimia.”
”Pyrimme jakamaan tilaa myös kansainvälisiä alustoilla ja tilaisuuksissa. Niissä me emme puhu globaalin etelän kansalaisjärjestöjen edustajien puolesta, vaan he puhuvat omasta puolestaan”, Abdi sanoi.
Vaikka suunta on oikea ja moni asia on menossa oikeaan suuntaan, enemmän pitää tehdä, Abdi totesi. Hollanti aikoo pitää kurssin myös jatkossa.
”Muuttuminen voi usein olla kivuliasta, koska se johtaa tuntemattomaan. Rahoittajien on kuitenkin tunnustettava ja kunnioitettava niiden ihmisten ja yhteisöjen ihmisarvo, tahdonvoima, prioriteetit, tiedot, oikeudet ja pyrkimykset, jotka vaikuttavat kehityshaasteiden ja humanitaaristen tilanteiden ratkaisemiseksi ja joihin nämä haasteet vaikuttavat joka päivä.”
”Me kaikki tiedämme, että tähän on puututtava”
Hollantilaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Partosin edustaja Heinz Greijn painotti, että kehitysyhteistyön valtarakennelmien parantamisessa on kyse systeemisestä muutoksesta: kaiken ja ihan kaikkien tarvitsee muuttua.
”Etelän ja pohjoisen kansalaisjärjestöjen välillä on paljon epätasa-arvoa. Ja me kaikki tiedämme, että siihen on puututtava”, Greijn totesi.
Partos on tehnyt kehitysyhteistyön valtakysymysten äärellä vuosien ajan töitä. Greijn esitteli tilaisuudessa järjestön luomia työkaluja ja avasi ajatuksia niiden takana. Greijn kertoi esimerkiksi Partosin kehittämästä Power Awareness Toolista. Sen tarkoituksena on auttaa kehitysyhteistyön parissa toimivia ymmärtämään, miten valta jakautuu ja vaikuttaa kumppanuuksissa.
”Työkalu on suunniteltu helppokäyttöiseksi, jotta ihan kaikki voivat käyttää sitä. Sen käyttäminen ei vaadi ulkoisten konsulttien palkkaamista. Työkalu kannustaa reflektoimaan”, Greijn avasi.
Power Awareness Toolin avulla voi esimerkiksi arvioida yhteistyökumppaneiden valta-asemaa päätöksenteossa tikapuiden avulla: matalimmalla tasolla kumppani ei ole tikkailla ollenkaan – tällöin häntä ei esimerkiksi informoida tehdystä päätöksestä. Tikapuiden ensimmäisellä askelmalla olevaa kumppania informoidaan päätöksistä, mutta hänellä ei ole valtaa vaikuttaa niihin. Toisella askelmalla kumppania konsultoidaan ennen päätöstä ja kolmannella askelmalla hän on mukana tekemässä päätöstä. Neljännellä ja korkeimmalla askelmalla kumppani tekee itse lopullisen päätöksen.
Analyysin jälkeen työkalu auttaa arvioimaan tilannetta. Onko tilanteeseen syytä olla tyytyväinen? Entä minkä pitää muuttua?
”On tärkeätä tarkastella asioita aivan jokaisen toimijan perspektiivistä ja katsoa toimijoille asetettuja rajoja. Kuka on sisällä systeemissä ja kuka on puolestaan ulkona systeemistä?”
Greijn painotti puheenvuorossaan tuttua ongelmaa: agendan asettamista. Hankkeiden tavoitteet ja prioriteetit asetetaan usein pohjoisen kansalaisjärjestöjen toimesta – vaikka paras tuntemus yhteisöjen ja ihmisten kokemista haasteista on usein paikallisilla kansalaisjärjestöillä. Tähän vaikuttavat myös toimintaa rahoittavien tahojen näkökannat ja painotukset.
”Rahoituksella pitäisi palkita niitä toimijoita, jotka kuuntelevat analyyttisesti yhteisöjä sen sijaan, että rahoitusta annetaan järjestöille, jotka osaavat kirjoittaa hienoja hankehakemuksia oletetuista ongelmista”, Greijn sanoi.
Greijn kritisoi kehitysyhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien lyhyttä aikajännettä. Pidempi aikajänne sallisi esimerkiksi parempia mahdollisuuksia yhteisöjen todellisten ongelmien identifioimiseen yhdessä kumppaneiden kanssa.
Heinz Greijn muistutti myös, että kehitysyhteistyön riskienhallinnassa vastuun tulisi olla jaettua. Hän arvioi, että nyt rahoittajat siirtävät vastuun riskienhallinnasta pohjoisen kansalaisjärjestöille, jotka puolestaan siirtävät sen vielä eteenpäin etelän kumppaneilleen.
Etelän kansalaisjärjestön vahvat lähtökohdat yhteisöjensä edustajina, legitiimi asema, mahdollisuudet kerätä varoja sekä paikallistuntemus helpottavat neuvottelemaan pohjoisen järjestöjen kanssa strategisemmalta ja tasa-arvoisemmalta pohjalta, Greijn muistutti. Neuvotteluissa pohjoisen kansalaisjärjestöjen tulee olla tietoinen asioista, jotka kontribuoivat järjestelmän epätasa-arvoisiin valtasuhteisiin.
”Pohjoisen kansalaisjärjestöjen tulee työskennellä sen eteen, että etelän ääni kuuluu myös pohjoisessa. Etelän kansalaisjärjestöjen tulee puolestaan tehdä paikallisten yhteisöjen ääni kuuluvaksi laajemmalle”, Greijn sanoi.
”Lopettakaa käyttäytyminen ikään kuin asiakkaina ja alkakaa käyttäytyä kumppaneina. Tarvitsemme tasa-arvoisempia valtasuhteita” Greijn viestitti globaalin pohjoisen kansalaisjärjestöille.
Ulkoministeriö kutsuttiin johtamaan muutosta
Irene Abdin ja Heinz Greijnin alustusten jälkeen tilaisuuden 60 osallistujaa jakautuivat pienryhmiin. Ryhmissä pohdittiin yleisesti sitä, millaisia ajatuksia kehitysyhteistyön valta ja sen eriarvoinen jakautuminen osallistujissa herättää.
Partoksen esittelemät työkalut saivat osallistujilta kiitosta. Power Awareness Toolin lisäksi keskusteluissa nousi esiin järjestön kehittämä Dream Paper. Asiakirjassa visioidaan kuva siitä, millaista kehitysyhteistyö olisi ideaalitilanteessa.
Osallistujat kertoivat toivovansa jo konkreettisia askelia – paitsi omalta järjestöltään myös koko järjestökentältä. Diasporajärjestöjen vahva osallistuminen kysymysten pohdintaan ja seuraavien askelien suunnitteluun nähtiin tärkeäksi. Lisäksi osallistujat nostivat esiin, että etelän kansalaisyhteiskunnan kutsuminen keskustelemaan aiheesta on ensisijaista. Muutoin vanha virhe toistuu: keskustelua käydään vain pohjoisen kansalaisjärjestöjen kesken. Toisaalta todettiin, että omien asenteiden ja oletuksien purkamisessa riittää myös vielä työtä.
Osallistujat pohtivat myös, että on tärkeää arvioida oman järjestön tilanne tällä hetkellä. Tämän tilannekuvan pohjalta tulee liikkua eteenpäin. Ryhmät pohtivat, että muutoksen tulee tapahtua ensisijaisesti henkilökohtaisella tasolla: jokaiselta tulee löytyä tahtoa muuttaa valtasuhteita ja tapoja toimia. Mitä voi itse muuttaa omassa toiminnassaan?
Tilaisuuteen osallistuneet kehitysyhteistyön asiantuntijat arvioivat, että järjestöjen toimintatavat heijastelevat usein ulkoministeriön näkemyksiä. Tästä syystä on tärkeää, että ulkoministeriö astuisi esiin johtamaan muutosta epätasa-arvoisten valtasuhteiden purkamiseksi.
Linkkejä
About Netherland’s ”Strengthening civil society policy” -framework: https://www.government.nl/documents/policy-notes/2019/11/28/policy-framework-strengthening-civil-society
About leading from the South: https://www.leadingfromthesouth.org/
The Power Awareness Tool (Partos): https://www.partos.nl/publicatie/the-power-awareness-tool/
Dream Paper (Partos): https://www.partos.nl/publicatie/dream-paper/
A master’s thesis by Martina Dahm (2021): Constructs of power in crisis management missions. A reflective journey on the understandings and experiences of Finnish experts: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/108433
Study for the Ministry for Foreign Affairs of Finland (MFA) on the strengthening of civil societies and advancing their enabling environment in Finland’s development policy and cooperation. http://um.fi/publications/-/asset_publisher/TVOLgBmLyZvu/content/suomen-toiminta-kansalaisyhteiskuntien-vahvistamiseksi-ja-niille-suotuisien-toimintaymparistojen-edistamiseksi/35732
Menashy, F., & Zakharia, Z. (2022). White Ignorance in Global Education. Harvard Educational Review, 92(4), 461–485: https://doi.org/10.17763/1943-5045-92.4.461
Interesting report of Peace Direct about the roles of intermediaries: https://www.peacedirect.org/publications/nine-roles-for-intermediaries/