Suomalaiset näkevät, että kehitysyhteistyöllä vähennetään köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Ulkoministeriön julkaiseman mielipidetutkimuksen mukaan suomalaisten kehitysyhteistyötä koskevat mielikuvat ovat vahvasti positiivisia. Tärkeimpinä kohteina pidetään koulutusta sekä naisten ja tyttöjen oikeuksia. Yli puolet suomalaisista uskoo myös, että kehitysyhteistyöllä voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen.
”Selkeästi tuki kehitysyhteistyölle on vankistunut. Olemme myös kansalaisten mielipiteen kanssa linjassa. Naisten ja tyttöjen asia nousee selvästi kärkeen ja se on ollut keskeistä Suomen kehitysyhteistyön sisällöissä. Olemme tietoisesti painottaneet resurssien vähentyessä naisten ja tyttöjen oikeuksia”, totesi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen tiedotustilaisuudessa.
Kehitysyhteistyön kannatus on vahvaa ja maltillisesti kasvanut koko 2010-luvun. Muutosta viimevuotiseen tutkimukseen verrattuna on se, että yhä useampi suomalainen, 23 prosenttia, olisi valmis nostamaan kehitysyhteistyömäärärahoja ja yhä harvempi leikkaamaan niitä.
Ministeri Mykkänen ei kuitenkaan lupaa suoranaisesti kehitysyhteistyömäärärahojen nostoa.
”Kun puhutaan kehitysyhteistyön leikkauksista, ihmiset helposti aliarvoivat kehitysyhteistyömäärärahojen kokoluokan. Itsekin uskon, että jos meillä on 550 miljoonaa euroa lahja-apua vuodessa, ja ollaan talouskasvun myötä euromääräisesti nousu-uralla, pystytään tekemään kyllä merkittävää työtä.”
”Meillä suomalaisilla on halua ja varaa auttaa. Mielipidetutkimuksen tulokset osoittavat, että nykyistä kehitysrahoitusta tulisi nostaa ja sille olisi suomalaisten tuki. Tarttuuko hallitus mahdollisuuteen ja tekee konkreettisen aikataulun hallitusohjelmaankin kirjatun 0,7-tavoitteen saavuttamiseksi?”, kommentoi puolestaan Kepan asiantuntija Niina Mäki.
Myös perussuomalaisten äänestäjät kannattavat
Tutkimusten tulosten mukaan kriittisimminkin kehitysyhteistyöhön suhtautuvien, perussuomalaisia kannattavien ihmisten joukosta peräti 70 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä melko tai erittäin tärkeänä. Keskustan kannattajien joukossa taas on eniten niitä, jotka uskovat kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen.
Myös ministeri Mykkänen oli kiinnittänyt tähän huomiota ja totesi, ettei perussuomalaisten eduskunnassa ajama, kehitysyhteistyöhön kriittisesti suhtautuva linja, vastaa kannattajien mielipidettä.
Suomalaisten usko kehitysyhteistyön rooliin pakolaiskriisin ehkäisemisessä on tutkimuksen mukaan myös entisestään noussut: nyt 86 prosenttia uskoo, että kehitysyhteistyöllä voidaan vaikuttaa pakolaisuuden taustasyihin.
”Yllättävän paljon kommenteista, joita saa vastaansa sosiaalisessa mediassa on hyvin Suomi-keskeisiä, ei meidän tarvitse muita auttaa -kritiikkiä, mutta tämä ei tutkimuksen valossa edusta suomalaisten todellista kantaa”, totesi Mykkänen.
Kuva maailmasta todellisuutta synkempi
Reilusti yli puolet suomalaisista, 61 prosenttia, saa mielestään riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä. Tiedonlähteissä korostuvat televisio ja internet, mutta kansalaisjärjestöt nousevat heti median jälkeen tärkeimmäksi tiedonlähteeksi.
Kansalaisjärjestöjen tuottamaan tietoon myös luotetaan aavistuksen verran vahvemmin kuin median. Yhteensä 79 prosenttia vastaajista piti kansalaisjärjestöjen tuottamaa tietoa kehitysyhteistyöstä erittäin tai melko luotettavana.
Vaikka ihmiset kokevat saavansa tietoa kehitysyhteistyöstä, on suomalaisten kokonaiskuva maailman tilanteesta keskimäärin todellisuutta synkempi. Esimerkiksi äärimmäinen köyhyys on saatu maailmassa puolitettua, mutta ihmiset eivät usko sitä.
Ulkoministeriön teettämän mielipidetutkimuksen yksi tulos on, että harvalla kansalaisella on omakohtaista kokemusta ja tietoa kehitysyhteistyöstä, jolloin mielipiteet syntyvät mediavetoisesti. Tähän kehitysyhteistyötoimijat pyrkivät vastaamaan eri tavoin.
”Yksi haaste on, kuinka paljon pystytään mittaamaan tuloksia. Meillä on selkeästi haasteena se, että pystytään tuottamaan kokonaiskuvaa, esimerkiksi siitä, kuinka monta tyttöä on päässyt maailmassa jatkamaan koulunkäyntiä juuri meidän tuen ansiosta”, totesi Mykkänen kertoen samalla ministeriössä käynnissä olevista hankkeista tulosraportoinnin kehittämiseksi.
”Tulosten osoittaminen on tärkeää ja teemme sen eteen töitä myös kansalaisjärjestökentällä. Kuitenkin myös muilla tekijöillä on suuri merkitys siihen, miten ihmiset muodostavat mielipiteitään. Järjestöt tarjoavat ihmisille suoria kokemuksia ja osallistumismahdollisuuksia kehitysyhteistyöhön. Tämä monipuolistaa median välittämää kuvaa ja lisää omakohtaista kokemusta, joka tutkimuksenkin mukaan lisää ymmärrystä kehitysyhteistyöstä”, sanoi Mäki.
,
Tietoa kehitysyhteistyön tuloksista
Järjestöjen tekemästä kehitysyhteistyöstä ja tuloksista voit lukea lisää Kepan sivuilta.
Järjestö 100 -kampanja nostaa esiin 100 järjestöjen saavutusta.
Ulkoministeriön sivusto esittelee suomalaisen kehitysyhteistyön 100 tulosta.