G20 lupasi panostaa erityisesti kehitysmaiden infrastruktuuriin

Kansalaisjärjestöt kampanjoivat G20-kokouksen alla rahoitusmarkkinaveron luomiseksi ja veroparatiisien suitsimiseksi. Vaikka Etelä-Korean Soulissa viime viikon lopulla järjestetyn kokouksen anti jäi näiltä osin laihaksi, ei kehitysmaita unohdettu päätöslauselmasta.

Teksti: Lauri Haapanen

Suunnitelmat korruption suitsimiseksi ja kehityksen edistämiseksi ovat tervetulleita lupauksia, totesi Task Force on Financial Integrity and Economic Development arvioidessaan viime viikon lopulla päättynyttä kaksipäiväistä G20-kokousta. Task Forces on kansalaisjärjestöjen ja yli 50 hallituksen yhteenliittymä, joka pyrkii tukemaan maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyyttä.
Task Forces kuitenkin varoitti, että keskeisimmät uudistukset jäivät Soulissa Etelä-Koreassa 11. ja 12. marraskuuta järjestetyn kokouksen julkilausumasta edelleen uupumaan.
”The Seoul Development Consensus for Shared Growth sisältää joitain innovatiivisia ideoita kehitysmaiden veronkantokyvyn tehostamiseksi. Lisäksi Action Plan esittelee positiivisia askelia varojen palauttamisesta, rahanpesun estämisestä ja viisumikielloista korruptoituneille virkamiehille”, sanoi Global Witness -järjestön kampanjapäällikkö Gavin Hayman.
”Mutta G20 hukkasi mahdollisuuden toimia konkreettisesti läpinäkyvän rahoitusjärjestelmän luomiseksi, millä vasta olisi todella vaikutuksia korruptioon, veromenetyksiin ja köyhyyteen.”
Task Forces jäi kaipaamaan erityisesti G20-maiden sitoutumista ajamaan monikansallisten yritysten maakohtaiseen kirjanpidon julkistamista ja automaattista valtioidenvälistä verotietojenvaihtoa.
”Aikaa ei ole enää hukattavaksi”, totesi European Network on Debt and Developmentin johtaja Nuria Molina-Gallart. Hänen mielestään läpinäkyvyyden ja yhtenäisyyden parantamiseksi on tehtävä merkittäviä avauksia vuonna 2011.
”Kansainvälinen pelikenttä tulee rakentaa siten, että myös kehitysmailla on mahdollisuus kestävään ja vahvaan kehitykseen.”
Kehitysmaat huomioitiin, vaikkei veroin
Ennen kokousta kansalaisjärjestöt kampanjoivat kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron synnyttämiseksi, ja idea verosta on saanut tukea niin Kansainvälinen valuuttarahasto IMF:ltä, Euroopan komissiolta kuin esimerkiksi Ranskan presidentti Nicolas Sarkozylta. Verolla kaavaillaan rahoitettavan erityisesti kehitysmaiden taistelua ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, ja toisaalta sen uskotaan myös rauhoittavan maailmantaloutta nopealta spekuloinnilta.
G20-julkilausumassa toimia rahoitusmarkkinaveron luomiseksi ei mainita.
Sky Newsin toimittaja Mark Kleinman kertoo kuulleensa kokouksen kulisseissa, että Ranskan hallitus olisi painostanut G20-kokousta asian puolesta.
”Käsittääkseni julkilausuman luonnosversio sisälsi mahdollisten työkalujen listassaan myös rahoitusmarkkinaveron”, Kleinman kirjoittaa blogissaan.
Rahoitusmarkkinaverosta huolimatta maailman köyhän enemmistön kannalta G20:n julkilausumassa voidaan pitää positiivisena asiana sitä, että tuki kehitysmaille nousi vahvasti esiin.
”Kriisit vaikuttavat suhteettoman voimakkaasti köyhimpien maiden huono-osaisimpiin ihmisiin ja hidastavat vuosituhattavoitteiden saavuttamista. Tärkeänä talousfoorumina tunnistamme, että on tarpeen voimistaa kehitysponnisteluitamme tällaisten haasteiden parissa”, julkilausuman 46. artiklassa todetaan.
G20-maat ilmoittivat sitoutuvansa työskentelemään yhteistyössä kehitysmaiden kanssa kaupan, kehityksen ja investointien saralla. Erityisesti julkilausuma painotti infrastruktuurin parantamiseen tähtäävien investointien tärkeyttä.
Nyt isäntänä toimineen Etelä-Korean tapaan G20-ryhmän puheenjohtajuuden vuonna 2011 ottava Ranska ilmoitti, että kehitys tulee pysymään asialistalla keskeisessä asemassa myös sen kaudella.