Suomen hallitus paisutteli kehitysyhteistyörahoitustaan viime vuonna laskemalla mukaan moninkertaisen määrän turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottamisesta Suomessa syntyviä kuluja. 118 miljoonan pakolaiskuluilla Suomi oli oman apunsa suurin vastaanottajamaa. Vuonna 2015 Suomen kehitysyhteistyöksi laskettiin 35,2 miljoonaa pakolaiskuluja.
”Kun apuprosenttia tilastokikkaillaan korkeammaksi raportoimalla jälkikäteen kotimaan menoeriä kehitysyhteistyönä, pelkona on, että kaikkein köyhimpien ihmisten auttamiseen kehitysmaissa löytyy entistä vähemmän rahaa”, toteaa Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.
Sama trendi on havaittavissa myös muissa EU-maissa. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottoon sekä turvallisuuteen liittyvien kustannusten raportointi kehitysyhteistyöksi nousi EU:ssa 43 prosentilla vuodesta 2015 vuoteen 2016. Samaan aikaan vähiten kehittyneiden maiden osuus EU:n kehitysyhteistyöstä on laskussa.
”EU:ssa herättää juuri nyt huolta myös se, että kehitysyhteistyötä halutaan ohjata sotilaallisiin tarkoituksiin, pahimmillaan jopa asevoimille. Tämä on ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa. Kehitysyhteistyön tavoitteen tulee aina olla köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen”, toteaa Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen.
EU-maat, niiden joukossa Suomi, ovat sitoutuneet vuonna 2015 solmittuun Pariisin ilmastosopimukseen ja osoittamaan köyhien maiden ilmastotoimiin uutta ja lisäistä rahoitusta. Suomi kuitenkin kattaa ilmastorahoituksen kehitysyhteistyöbudjetista. Kun Yhdysvallat ilmoitti vetäytyvänsä Pariisin sopimuksesta, EU ja Suomi vaativat lisää toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämä ei kuitenkaan näy käytännössä.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen rahoitustarve kasvaa jatkuvasti. Siitä huolimatta Suomen ilmastorahoitus laski vuonna 2016 peräti 63 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2015 Suomi rahoitti ilmastotoimia vielä 115 miljoonalla, kun vuonna 2016 luku oli enää 43 miljoonaa euroa.
Vaikka tyttöjen ja naisten oikeuksien sanotaan olevan Suomen kehityspolitiikan tärkein painopiste, on rahoitus leikkausten myötä romahtanut vuoden 2014 536,8 miljoonasta 298,7 miljoonaan vuonna 2016. Tämä tarkoittaa peräti 44 prosentin pudotusta. EU:ssa sukupuolten tasa-arvon edistäminen on taas saanut uutta vauhtia. EU-komission toteuttamassa kehitysyhteistyössä tasa-arvo huomioidaan tänään 57 prosentissa uusista aloitteista, kun vastaava luku vuosina 2014-2015 oli vain 34 prosenttia.
Suomen kehitysapu putosi vuoden 2015 0,55 prosentista vuonna 2016 0,44 prosenttiin bruttokansantulosta. Suomen kehitysavun suuruus vuonna 2016 oli 956 miljoonaa euroa. EU:n kehitysapu puolestaan nousi vuoden 2015 0,44 prosentista 0,50 prosenttiin bruttokansantulosta vuonna 2016.
Suomi lukeutuu kehitysyhteistyömäärärahaleikkaustensa vuoksi EU:ssa vähemmistöön. Peräti kaksikymmentäkolme EU:n 28:sta jäsenmaasta lisäsi vuonna 2016 kehitysyhteistyönsä määrää, ja EU on yhdessä jäsenmaidensa kanssa edelleen maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. Tanskan, Luxemburgin, Ruotsin ja Ison-Britannian lisäksi myös Saksa saavutti kansainvälisen tavoitteen ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön.
AidWatch -raportti 2017 (PDF)
Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö CONCORDin julkaisema AidWatch-raportti vertailee kaikkien EU-maiden kehitysyhteistyön määrää ja laatua. Raporttia on julkaistu vuodesta 2005 lähtien, ja Suomea koskevan osuuden laativat yhteistyössä Kepa ja Kehys.
Lisätiedot
Rilli Lappalainen
Pääsihteeri, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU yhdistys Kehys ry
rilli.lappalainen@kehys.fi
+358 50 5613 456
Timo Lappalainen
Toiminnanjohtaja, Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa ry
timo.lappalainen@kepa.fi
+358 50 317 6700