Kehitysjärjestöt evästivät kansanedustajat tulevaan syksyyn ja valtion talousarviosta käytävään keskusteluun jakamalla heille ruisleipäviipaleita, jotka ovat 0,7 prosenttia leivän kokonaiskoosta.
Valtion talousarvioesityksessä Suomen kehitysyhteistyön osuus jää tulevana vuonna 0,41 prosenttiin bruttokansantulosta. Jotta sitoumus muuttuisi konkretiaksi, tulee aikataulu ja suunnitelma tavoitteen saavuttamiseksi laatia pikimmiten.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestön Kepan järjestämä tempaus jatkaa viime vuonna aloitettua teemaa, jolloin kansanedustajat saivat ruisleipiä, joista oli leikattu 0,7% pois. Tänä vuonna ruisleipäsiivu muistuttaa siitä miten pieni osa riittäisi kattamaan Suomen YK:lle antaman sitoumuksen.
Moni istuntosaliin matkalla oleva päättäjä pitää tärkeänä kehitysyhteistyön nostamista puheenaiheeksi syysistuntokaudella.
”Puhumme tällä hetkellä usein niistä ongelmista, jotka ovat seurausta siitä, että kehityspolitiikka ei ole ollut riittävää. Eikä meillä ole ollut riittävää tukea kaikkein haavoittuvamassa asemassa olevien ihmisten tueksi maissa, joissa demokratia on hauras ja talous on epätasa-arvoisimmin jakautunut”, sanoi Tarja Filatov (sd) ja poseerasi järjestöjen 0,7%-kyltin kanssa.
Pikkuparlamentin edustalta tavoitettu Sirkka-Liisa Anttila (kesk), oli samoilla linjoilla: ”0,7-tavoite nousee varmaankin puheenaiheeksi. Kehitysyhteistyömäärärahoja täytyy ryhtyä nostamaan, koska juurisyihin pitää ruveta todella puuttumaan, sellaisiin jotka johtavat vuoden 2015 kaltaiseen tilanteeseen. Järjestöjen rooli on tässä hyvin merkittävä.”
Kehitysyhteistyö on erityisen tärkeää kaikkein köyhimmille ja heikoimmille ihmisille, joita muut rahavirrat eivät tavoita.
”Pidämme tärkeänä, että Suomi osallistuu myös kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun. Jokaisen maan tulisi auttaa kaikkein heikommassa asemassa olevia ihmisiä”, sanoo Katri Suomi Kirkon Ulkomaanavusta.
”Suomen on ehdottomasti saavutettava 0,7% tavoite. Suomella on tällä hetkellä siihen varaa, mutta lisäksi myös sen takia, että Suomen kehitysyhteistyöbudjetista naisiin ja tasa-arvotyöhön kohdistuvaan työhön on entistä vähemmän resursseja”, vetoaa Väestöliiton Riikka Kaukoranta.
”Näen merkkejä positiivisesta kehityksestä: usean puolueen viimeaikaisissa ohjelmissa ja muissa ulostuloissa on kehitysrahoituksen nostoon suhtauduttu myönteisesti. Nyt on aika muuttaa sanat teoiksi ja muistaa maailman köyhimpiä ensi vuoden budjetissa”, sanoo Kepan kehitysrahoituksesta vastaava asiantuntija Anna-Stiina Lundqvist.
Tempaus järjestettiin eduskuntatalon ja Pikkuparlamentin edustalla tiistaina 4.9. klo 11-14 ja siihen osallistuivat Kepa, Kirkon Ulkomaanapu, Lähetysseura, Fida, Partiolaiset, Väestöliitto, Plan Suomi ja Suomen ylioppilaskuntien liitto.
Lisätietoja
Jonas Biström
kampanjasuunnittelija
jonas.bistrom@kepa.fi
+358 50 317 6716
Anna-Stiina Lundqvist
Asiantuntija, kehitysrahoitus
anna-stiina.lundqvist@kepa.fi
+358 50 317 6724