Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ilmoitti tiistaina medialle, että kehitysyhteistyötä tulisi rahoittaa vain ylijäämäisestä budjetista. Tämä tarkoittaisi käytännössä kehitysyhteistyön lopettamista toistaiseksi. Halla-aho totesi puolueen tavoittelevan hallitusneuvotteluissa kehitysyhteistyöhön mahdollisimman suuria leikkauksia.
”Halla-ahon ehdotus mahdollisimman suurista leikkauksista on täysin kestämätön. Kehitysyhteistyö osana kestävän kehityksen työtä on Suomen ja maailmaan yhteinen etu. Leikkaukset tarkoittaisivat maailman heikoimmassa asemassa oleville hätäavun sijasta hätää ja turvallisuuden sijasta turvattomuutta. Suomen omasta näkökulmasta tällaiset leikkaukset tarkoittaisivat valtavan kielteisiä vaikutuksia kansainväliseen asemaamme ja kumppanuussuhteisiimme. Luottamus Suomea kohtaan kokisi massiivisen kolauksen – tämä tulisi vastaan esimerkiksi pyrkiessämme kansainvälisiin vaikuttamisen paikkoihin. Toivomme, että hallitusneuvotteluissa valitaan viisas ja pitkäjänteinen linja”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
Halla-aho ilmaisi medialle myös, ettei puolue ole tyytyväinen Suomen tapaan tehdä kehitysyhteistyötä. Suomen toteuttama kehitysyhteistyö on kuitenkin riippumattomien evaluaatioiden mukaan tehokasta ja vaikuttavaa. Esimerkiksi viime marraskuussa julkaistun kehityspolitiikan tulosraportin mukaan yhä useampi tyttö käy peruskoulun loppuun ja miljoonat naiset ovat työllistyneet Suomen tekemän kehitysyhteistyön ansiosta. Tulokset edellyttävät pitkäjänteisyyttä.
”On tärkeä muistaa, että perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki muut hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet ovat sitoutuneet kehityspolitiikan ylivaalikautiseen selontekoon. Sen tarkoituksena on nimenomaan ollut vähentää kehityspolitiikan poukkoilua hallituskausien välillä”, Nalbantoglu sanoo.
”Kansalaisjärjestöt tavoittavat paikallisten kumppaniensa kanssa kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa olevia ihmisiä maailman hauraimmilla alueilla. Niitä ihmisiä, joita mikään muu tukimuoto ei tavoita. Tämä työ on yksinkertaisesti korvaamatonta. Samalla luodaan verkostoja ja ymmärrystä liittyen kehittyviin maihin – tämä on meille suomalaisille voimavara”, Nalbantoglu jatkaa.
Kehitysjärjestöt luovuttivat maanantaina hallitusneuvottelijoille vetoomuksen, jossa yli 300 yhteiskunnallista vaikuttajaa vaativat panostuksia kehitysyhteistyöhön, rauhantyöhön ja humanitaariseen apuun. Allekirjoittajien joukossa ovat presidentti Tarja Halonen, ministeri Elisabeth Rehn ja THL:n johtaja Mika Salminen ja yliasiamies Jyrki Katainen.
”Haluamme tulevalla hallituskaudella nähdä rohkean sekä turvallisen ja oikeudenmukaisen maailman eteen toimivan Suomen. Kehitysyhteistyö, rauhantyö ja humanitaarinen apu ovat Suomelle keinoja edistää hyvinvointia, ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, vakautta ja turvallisuutta. Ne ovat siten elimellinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä suomalaisia arvoja, joista ei tule luopua”, sanoo Fingon vaikuttamisviestinnän asiantuntija Johannes Hautaviita.
Vetoomus luovutettiin Säätytalon edustalla yli 150 laulajan esityksen saattelemana. Vaikuttavaa Finlandia-hymnin yhteislaulua johti Philomela-kuoro. Mukana oli myös laulajia Naiskuoro Pihlajasta sekä Hämäläis-Osakunnan Laulajista ja Wiipurilaisen Osakunnan Laulajista.
Viimeisimmän ulkoministeriön kyselytutkimuksen mukaan noin kaksi kolmesta suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä.
Haastattelupyynnöt ja lisätiedot:
Ilmari Nalbantoglu
Vaikuttamistyön johtaja, Fingo
+358 50 317 6693 ilmari.nalbantoglu@fingo.fi
Materiaalia:
Suomi ei käännä selkäänsä maailmalle –vetoomus.
Video: Yli satahenkinen kuoro lauloi maanantaina Finlandia-hymnin Säätytalon edessä ja luovutti hallitusneuvottelijoille yhteiskunnallisten vaikuttajien vetoomuksen sen puolesta, ettei Suomi käännä selkäänsä maailmalle. Vetoomuksen vastaanottivat kokoomuksen Heikki Autto ja Kristiina Kokko. Video on median käytettävissä: https://www.flickr.com/photos/kepa-ry/52881397178/in/album-72177720308111120/
Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen tietokanta: https://openaid.fi/fi/
Ulkoministeriön teettämät riippumattomat evaluaatiot kehitysyhteistyöstä: https://um.fi/kehitysyhteistyon-evaluointiraportit-laajat
Kehityspolitiikan tulosraportti: https://um.fi/web/kehityspolitiikan-tulosraportti-2022/etusivu
Ulkoministeriön kokoamia kehitysyhteistyön tuloksia: https://um.fi/kehitysyhteistyon-tuloksia