Juuri ennen kokouksen alkua voimaan astunut Pariisin ilmastosopimus velvoittaa maailman maat rajoittamaan ilmaston lämpenemisen kriisirajana pidettyyn 1,5 asteeseen. Kaikkien maiden on kiristettävä päästövähennyksiään jo ennen vuotta 2020, mikäli tavoite halutaan saavuttaa. Ilmastotoimien riittävyyttä arvioidaan vuonna 2018.
”Pöytä on katettu päättäjille: meillä on tiedossa tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi – ainoa mitä puuttuu, on aika. Suomenkin on kiireesti päivitettävä ilmastotoimensa Pariisin jälkeiseen aikaan: päästöt alas ja rahoitus ylös”, sanoo Kepan ilmastoasiantuntija Tuuli Hietaniemi.
”Pariisin ilmastosopimus on tullut jäädäkseen ja Marrakechissa maa toisensa jälkeen vakuutti sitoutumistaan ilmastotoimiin. Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen sopimuksen ratifioineiden maiden joukko on kasvanut”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Ilmastorahoituksesta väännetään edelleen
Rikkaat teollisuusmaat ovat luvanneet nostaa kehitysmaiden vuotuisen ilmastorahoituksen 100 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen tarkempi toteutus jäi kuitenkin yhä auki. Köyhät ja haavoittuvat kehitysmaat ovat erityisesti huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen tarvittavasta tuesta.
Joukko EU-maita ilmoitti lisärahoituksesta rahastolle, joka tukee kehitysmaiden sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
”Sopeutumisrahasto on kehitysmaille tärkeä, mutta vasta pisara meressä: se kattaa vain tuhannesosan kaikesta sopeutumiseen tarvittavasta rahoituksesta. Mitä pidempään ilmastorahoituksen kanssa vitkutellaan, sitä kalliimmaksi lasku käy”, Kepan ilmastoasiantuntija Tuuli Hietaniemi sanoo.
Maailmanpankin tuoreen raportin mukaan luonnonkatastrofien kustannukset on vakavasti aliarvioitu, ja yhä yleistyvät sään ääri-ilmiöt uhkaavat mitätöidä vuosikymmenten saavutukset köyhyyden vähentämisessä.
Ilmastonmuutos näkyy myös kokouksen isäntämaassa Marokossa, joka on tänä vuonna kärsinyt vakavasta kuivuudesta. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan maan viljasato jäi 70 prosenttia pienemmäksi viime vuoteen verrattuna.
Vahinkojen ja menetysten käsittelemisestä työsuunnitelma
Marrakechin kokouksessa päätettiin viisivuotisesta työsuunnitelmasta ilmastonmuutoksen aiheuttamien peruuttamattomien vahinkojen ja menetysten käsittelemiseksi. Kysymys on keskeinen esimerkiksi merenpinnan nousun uhkaamille saarivaltioille ja muille haavoittuville maille.
”Tulevissa neuvotteluissa ilmastopakolaisuuteen on tartuttava entistä päättäväisemmin. Meillä suomalaisillakin on muistissa isovanhempiemme evakkotaival. Nyt samanlainen kohtalo odottaa haavoittuvien alueiden asukkaita. Turvaverkosta on rakennettava vahva”, painottaa nuorten ilmastodelegaatti Katri Ylinen.
Maailman ilmatieteen järjestö WMO varoitti Marrakechissa, että vuodesta 2016 on hyvin todennäköisesti tulossa historian lämpimin vuosi.
Energiamurros etenee maailman haavoittuvimpien maiden siirtyessä uusiutuviin
Globaali siirtymä vähäpäästöiseen talouteen on jo hyvässä vauhdissa. Marrakechissa 47 ilmastonmuutokselle haavoittuvaa kehitysmaata ilmoitti korvaavansa fossiilisen energian sataprosenttisesti uusiutuvilla niin nopeasti kuin mahdollista.
Suomenkin kannattaisi olla eturintamassa uusiutuvan energian kehityksessä ja ajaa vahvasti EU-tavoitteiden nostamista. Osoittaakseen todellista johtajuutta EU-päättäjien tulee päivittää päästövähennystavoitteet ja mitätöidä markkinoilta ylimääräiset päästöoikeudet”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen.
Kansalaisjärjestöt, kaupungit ja monet suuryritykset ovat valmiita kunnianhimoisempiin ilmastotavoitteisiin, kuin mitä maailman päättäjät ovat saaneet sovituksi.
”Kansalaiset ovat aktivoituneet ja Suomessakin taistellaan ilmastonmuutosta vastaan hiili- ja turvevoimala kerrallaan. Kuntatasolla voidaan tehdä kunnianhimoisia ilmastopäätöksiä. Tämä kannattaa pitää mielessä ensi kevään kuntavaaleissa”, muistuttaa Suomen luonnonsuojeluliiton Hanna Aho.
Toimituksille tiedoksi
Greenpeace, Ilmastovanhemmat, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ja 350 Suomi seurasivat YK:n ilmastoneuvotteluja Marrakechissa, Marokossa 7.-18.11.201
Järjestöjen yhteiset tavoitteet Marrakechin ilmastokokoukselle ja muut taustamateriaalit löytyvät osoitteesta www.ilmasto.org/marrakech
Lisätiedot
Asiantuntijat, jotka seuraavat kokousta Marrakechissa
– Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040 660 5788 (Marrakechissa 14.-19.11., vastuualue: Vahingot ja menetykset, LULUCF, neuvottelujen yleiskuva)
– Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Kepa, puh. 050 617 6721 (Marrakechissa 12.-21.11., vastuualue: mediayhteydet, haastattelupyynnöt)
– Tuuli Hietaniemi, ilmastoasiantuntija, Kepa, puh. 050 317 6686 (Marrakechissa 12.-20.11., vastuualue: ilmastorahoitus, neuvottelujen yleiskuva)
– Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energiavastaava, Greenpeace, puh. 050 368 8488 (Marrakechissa 5.-18.11., vastuualue: ilmastoneuvottelujen kokonaisuus)
– Katri Ylinen, nuorten ilmastodelegaatti, Allianssi, puh. 044 987 1966 (Marrakechissa 3.11.-21.11.)
Asiantuntijat, jotka seuraavat kokousta Suomessa
– Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liitto, puh. 044 045 8898
– Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, puh. 050 586 6422
– Leena Kontinen, puheenjohtaja, Maan ystävät, puh. 044 204 0834
– Sarianna Mankki, hallituksen jäsen, 350 Suomi, puh. 050 369 5680
– Elina Mikola, vaikuttamistyön koordinaattori, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry, puh. 046 851 5974
– Bernt Nordman, puheenjohtaja, Natur och Miljö, puh. 045 270 0313
– Paula Sankelo, puheenjohtaja, Ilmastovanhemmat, puh. 050 409 3395
Kepan tuottamat uutiset, blogitekstit ja kokoustaustat on koottu Marrakech 2016 -sivulle.