EU ja Suomi pettävät kehitysyhteistyölupauksensa

Vain neljä EU-maata – Ruotsi, Tanska, Luxemburg ja Britannia – on saavuttanut 0,7 prosentin tavoitteen.EU-maiden yhteenlaskettu tuki kehitysyhteistyölle oli 53,6 miljardia euroa vuonna 2013. Tämä vastaa 0,41 prosenttia bruttokansatulosta (bktl).  Suomi ohjasi kehitysyhteistyöhön hieman yli miljardi euroa, joka oli 0,56 prosenttia bktl:sta. Hallitus päätti kuitenkin vuoden 2013 kehysriihessään mittavista kehitysavun leikkauksista. Tämä merkitsee bktl-osuuden laskua alle 0,5 prosenttiin lähivuosina.Monet EU-maat leikkaavat yhä tukeaan kehitysyhteistyölle, vaikka maailmanlaajuisesti määrärahat kasvoivat hieman viime vuonna. Tuen kaikkein köyhimmille maille, erityisesti Afrikkaan, arvioidaan laskevan viidellä prosentilla vuoteen 2016 mennessä.Ajoitus EU-maiden leikkauksille ei voisi olla huonompi. Yhä lisääntyvät globaalit kriisit, kuten ebolan puhkeaminen Länsi-Afrikassa, ajavat kehitysmaat äärirajoilleen. Myös useiden suomalaisten järjestöjen työ on vaikeuksissa ebola-alueilla. Kehitysyhteistyötä tarvitaan ylläpitämään peruspalveluita kuten terveydenhuoltoa.”Jo ennestään hauraat valtiot ovat uusien kriisien myötä vaikeuksissa. Tarvitaan pitkäjänteistä ja johdonmukaista kehitysyhteistyötä, jotta maiden kestokyky paranee muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa”, muistuttaa pääsihteeri Rilli Lappalainen Kehyksestä.Kehitysyhteistyön määrärahoilla tilkitään maahanmuuttokulujaUseat EU-maat tilkitsevät kehitysyhteistyövaroilla kotimaisia kulujaan, kuten pakolaisten vastaanottoa. Vuonna 2013 pakolaiskulut muodostivat 1,7 miljardia euroa EU-maiden kahdenvälisestä kehitysavusta. Eniten pakolaiskuluja raportoi Ruotsi (514 miljoonaa).”On erittäin huolestuttava trendi, että yhä useammat maat rahoittavat maahanmuuttokulujaan kehitysyhteistyön budjetista. Pakolaisten vastaanotto on tärkeä osa julkista palvelua, mutta sitä ei tulisi laskea viralliseksi kehitysyhteistyöksi”, toteaa Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.Kehitysyhteistyön tulee olla aitoa tuen siirtoa kehitysmaille. Kuitenkin EU-maat paisuttelivat apuaan pakolaiskulujen lisäksi esimerkiksi opiskelijakuluilla. Lähes miljardi euroa suoraan kehitysyhteistyöhön liittymättömistä kuluista muodostui kehitysmaille annetuista lainoista, jolloin vastaanottajamaat tulevat maksamaan EU:lle enemmän kuin saavat. Vuonna 2013 EU ja sen jäsenmaat vastaanottivat yhteensä 914 miljoonaa euroa korkomaksuina kehitysmailta. Suoraan kehitysyhteistyöhön liittymättömät kulut nousivat vuonna 2013 noin 5,2 miljardiin euroon.AidWatch on eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön CONCORDin verkosto. AidWatch-raportti tarkastelee vuosittain EU-maiden kehitysyhteistyön määrää ja laatua.AidWatch-raportti: www.concordeurope.org/campaigns/aidwatchLisätietojaPauliina Saares, kehityspoliittinen asiantuntija, Kepa, pauliina.saares@kepa.fi, p. 050 317 6738Reetta Helander, tiedottaja, Kehys, reetta.helander@kehys.fi, p. 046 8515 975