Centre for Global Developmentin Owen Barderin verkkoluento kehityksen olemuksesta tuntuu innovatiiviselta harppaukselta, kun muistelee muutamiakin puisevia luennoitsijoita piirtoheitinkalvoineen jossakin Porthanian isossa salissa.
Barderin pääviesti luennossa on, että talous koostuu mukautumiskykyisistä ihmisistä, tuotteista, yrityksistä ja instituutioista, jotka muodostavat monimutkaisen ja muuttuvan systeemin. Muistattehan vertauksen perhosen siiveniskusta, joka aiheuttaa myrskyn toisella puolen maailmaa? Sekin mainitaan.
Barderin mukaan tästä johtuu, ettei kehityspolitiikan tulisi pyrkiä köyhyyden vähentämiseen, vaan tukemaan tämän monimutkaisen systeemin luomisvoimaa. Evoluutiota voi ohjata ja nopeuttaa.
Konkreettisissa ohjeissa Barder neuvoo muiden muassa (nyky-kehitysyhteistyöstä poiketen) välttämään ”insinööriratkaisuja”, karttamaan fatalismia ja rohkaisemaan sekä innovaatioita että turhien ja vanhentuneiden ideoiden alas ampumista. Teknisesti luentoa on kiva seurata, koska aihealueesta toiseen hyppiminen on helppoa diojen sisällysluettelosta. Eli nyt vain läppärin kanssa riippumattoon ja luennolle.
Kehitysyhteistyöstä leikattiin historiallisen paljon viime vuonna – Fingo: ”Haluammeko seurata Donald Trumpin jalanjäljissä kohti epäjärjestyksen aikaa?”
Suomi on tippumassa pohjoismaisesta viiteryhmästä.
