Tämä on yksi The Economist -lehden nostamista esimerkeistä siitä, kuinka siirtolaiset ovat yleensä luovempia kuin paikallaan pysyvä kantaväestö: koska he näkevät asiat useamman kuin yhden kulttuurisen linssin läpi, he huomaavat usein sellaisia mahdollisuuksia, jotka ovat näkymättömiä heidän yksikulttuurisille naapureilleen.
Viime lehden pääjutussaan ”Migration and business — Weaving the world together” Economist palaa muuttoliikkeen pariin.
Se onkin yksi aikamme suurista ilmiöistä, ja Economist toistaa vanhan viestinsä: hyvä niin, ja rajoja pitäisi avata yhä enemmän, muuten länsi on tuhon oma.
Ensimmäisen polven siirtolaisia on nyt maailmalla 215 miljoonaa, 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 1990. Toisin kuin menneinä aikoina, viestintäteknologia ja halvat lennot mahdollistavat sen, että halutessaan valtaosa heistä pystyy säilyttämään kontaktit kotimaahansa.
***
Yksi siirtolaisuuden siunaus nykymaailmassa on kasvava luottamus. Se on kaikki kaikessa, koska maailman talouskasvu tapahtuu nousevissa talouksissa, eli maissa, joissa lain noudattaminen ja usko oikeuslaitoksiin on vähän niin ja näin.
Diasporaverkosto mahdollistaa sen, että nigerialaisella saippuakauppiaalla on silmät ja korvat Kiinassa, josta hänen laitteensa tulevat, ja sen että yhdysvaltalaisfirmat jotka palkkaavat kiinalaisia voivat helpommin tehdä Kiinan-kauppaa.
Artikkelin mukaan kaksi kolmasosaa suorista sijoituksista Kiinan tulee kiinalaiselta diasporalta. OK, siinä ovat mukana Hongkong ja Taiwan, jotka ovat virallisesti osa Kiinaa, mutta toimivat käytännössä kuin diaspora.
Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomiteaan alkaa valua ulkomailla koulutettua eliittiä, mikä on alkanut avata poliittista ajattelua, ja tuo parhaan lupauksen demokratisoitumisesta.
***
Ihmisten levittäytyminen maailmalle auttaa myös ideoiden leviämistä. Piilaaksossa esimerkiksi on tutkittu, että yli puolet kiinalaisista ja intialaisista insinööreistä jakaa vinkkejä kollegoille entisissä kotimaissa.
Sama tapahtuu tiedeyhteisössä: sana uusista tuloksista leviää diasporaverkossa helposti.
Aiemmassa jutussa kirjoitin siitä, ettei aivovuodostakaan kannata oikeasti olla huolissaan. Nyt The Economist sanoo luvunkin: jos maa ei menetä yli viidennestä kaikista yliopistokoulutetuista ihmisistä, aivovuoto tekee köyhistä maista aiempaa rikkaampia.
Kehitysyhteistyöstä leikattiin historiallisen paljon viime vuonna – Fingo: ”Haluammeko seurata Donald Trumpin jalanjäljissä kohti epäjärjestyksen aikaa?”
Suomi on tippumassa pohjoismaisesta viiteryhmästä.
