Täysin sitomaton, uusi tapa auttaa

GiveDirectly on uusi tapa auttaa köyhiä: lähestulkoon ilman välikäsiä ja täydellisen omistajuuden antaen.

Teksti: Esa Salminen

Tutkija Michael Clemens kertoo CGD-hautomon blogissa uudesta järjestöstä, joka siirtää rahaa sähköisesti suoraan köyhille edunsaajille Keniassa. GiveDirectly tunnistaa köyhät alueet ja ihmiset Keniassa ja siirtää heille rahaa kännykkään. Tekstiviestin saatuaan vastaanottaja voi noutaa rahat lähikaupasta.
Järjestelmään ei kuulu minkäänlaisia kehityshankkeita ja niihin liittyvää byrokratiaa. Eikä edes ehtoja vaikkapa lasten koulunkäynnistä, kuten joissain kehutuissa kehitysinnovaatioissa. Seitsemän prosenttia rahoista menee vastaanottajien tunnistamiseen, kolme rahansiirtokuluihin. 90 prosenttia suoraan hyödynsaajalle.
Se tuntuu meistä ”kehitysihmisistä” vähän epämukavalta. Että ihan ilman mittareita ja suunnitelmia, ilman mitään ehtoja, tilintarkastuksia tai läpileikkaavia teemoja? Että ihan vain rahaa sinne missä sitä ei ole, ja antaa vastaanottajien hoitaa loput?
Ei edes itse saa päättää meneekö raha lapselle tai leskelle. Tällä hetkellä puolet menee naisten, puolet miesten johtamille perheille — jotta GiveDirectlyn väki voi tehdä tutkimusta siitä, mikä kannattaa eniten.
***
GiveDirectlyn perusarvo on kunnioitus. He antavat täysin vapaat kädet vastaanottajille tehdä rahalla mitä lystää. Toiminta-ajatus perustuu muutamiin uusiin tutkimuksiin, joiden mukaan suorat rahansiirrot ovat parhaimmillaan erittäin tehokkaita köyhyyden lievittämisen muotoja. Tutkimus ei puolla sitä, että rahat menisivät kohtuuttomissa määrin esimerkiksi alkoholiin tai tupakkaan tai aiheuttaisivat merkittäviä konflikteja vastaanottajayhteisöissä.
Toisin kuin monissa lahjoittajapalveluissa, tässä ei kyse myöskään ole lainoista, vaan lahjoituksista. Ei korkoja, ei takaisinmaksuvelvollisuutta. Rahoja ei korvamerkitä lehmiin, ei puihin. Taustalla on Clemensin arvion mukaan maailman fiksuimpia nuoria kehitystaloustieteilijöitä.
Innovaatio on parhaimmillaan yksinkertainen. Suorien rahansiirtojen teoria lähtee siitä, että jos köyhät sanovat suurimmaksi ongelmakseen rahan puutteen, ehkä heille pitäisi antaa rahaa. Joka puolelle levittäytynyt kännykkäteknologia alkaa mahdollistaa sen myös käytännössä. Tuosta vain luottokortilta 10 euroa liikkeelle, ja pian yhdeksän niistä on Kenian maaseudulla. Ovatko välikädet pian uhanalainen laji, niin kuin Clemens arvelee?