Suurista lupauksista konkretiaan

Kestävän kehityksen huippukokous on nyt onnellisesti ohitse ja valtionpäämiehet siirtyivät 70. yleiskokouksen puheenvuorojen pitämiseen.

Historiamuisteluiden lisäksi sanamuodot tiukkenivat ja politiikan tekeminen alkoi. Putin ja Obama sanataistelivat keskenään ja Mugabe puhui enemmän Afrikan unionin saavutuksista kuin oman maansa asioista. Valtionpäämiesten puheiden lupaukset ja kehut omista saavutuksista suuressa salissa konkretisoituivat sivutapahtumissa (usein lähes showmeininkiä pitävien toimittajien johdattelemana) välillä todella kovaan kritiikkiin tai keskusteluun isoista haasteista. Tämä on hyvä asia, koska silloin moni maailmalla oleva ongelma konkretisoituu paljon paremmin. Yksi esimerkki oli sivutapahtuma Syyrian tilanteesta, jossa oppositiohallituksen ja vapaaehtoistyön varassa oleva paikallinen järjestö kertoivat kuvin ja tarinoin Syyrian hallituksen säännöllisistä pommituksista siviilejä kohtaan. Jäsenmaiden edustajien puheenvuorot olivat YK-kielellä todella kovaa tekstiä ja tiukkoja vaatimuksia turvallisuusneuvoston paremmasta työskentelystä.

Toinen esimerkki on positiivisempi; pienet saarivaltiot ovat oma ryhmänsä YK:ssa ja niitä yhdistää pitkälti samat haasteet, joista ilmastonmuutoksen konkreettinen eteneminen on suurimpia. Käytännössä merenpinnan noustessahan saaret katoavat maailman kartalta. Kuten Samoan pääministeri sanoi, me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka konkreettisesti näkee muutoksen ja ymmärtää merien kokonaisvaltaisuuden ja tärkeyden niin ihmisille kuin luonnollekin, ja me olemme viimeinen sukupolvi, joka voi vielä pysäyttää muutoksen toimimalla välittömästi.

Maailman ruoka- ja maatalousjärjestön FAO:n pääjohtaja muistutti siitä, että meret tarjoavat ravintoa miljoonille ihmisille. Veden saastuminen, luonnon monimuotoisuuden muuttuminen, riistokalastus ja ilmastonmuutos vaikuttavat välittömästi ihmisten arkeen. FAO on parhaillaan tekemässä sinistä talousstrategiaa, joka pyrkii kokonaisvaltaisesti kattamaan merien tarjoaman ruuan ihmisille ja miten sitä pystytään kestävästi parantamaan.

Yritysmaailman YK-symppiksenä tunnettu miljonääri Sir Richard Branson, joka itse pyrkii kaikilla liiketoimillaan edistämään kestävää toimintaa, kertoi yksityisellä ja Hollannin valtion tuella toteutetuista Karibian alueen uuden energian ratkaisuista. Hollannin ”alusmaa” Aruba on näistä paras esimerkki, ja se pärjäisi kyllä hyvin kisassa maailman kestävimmän kehityksen maan tittelistä. Aruba on yksi maailman parhaimmista tuulivoiman kerääjistä, eikä aurinkokaan heti pääse loppumaan. Aruba pyrkii Euroopan ja Latinalaisen Amerikan välisen kuljetusliikenteen keskukseksi valttikorttinaan kokonaisvaltaiset kestävät ratkaisut. Varmaankin mm. tämän kokemuksen pohjalta Branson ehdottikin, että pienet saarivaltiot muuttaisivat nimensä suuriksi merivaltioiksi.