Kehityspolitiikan suunta on muuttumassa Suomessa ja maailmalla. Geopoliittiset jännitteet ja reaalipolitiikan nousu ovat syrjäyttäneet entistä enemmän arvopohjaista politiikkaa. Samaan aikaan ongelmat, kuten köyhyys, eriarvoisuus ja ilmastonmuutos, eivät ole kadonneet minnekään. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan ottaa kantaa arvoihin, näkemyksiin ja ratkaisuihin.
Kutsuimme järjestöt toukokuussa mukaan Polis-keskusteluun, sillä halusimme kuulla, mitä suomalaiset kansalaisjärjestötoimijat ajattelevat nykytilanteesta. Keskustelu käytiin Sitran tarjoamalla Polis-alustalla. Sitran mukaan Polis on “reaaliaikainen kyselyjärjestelmä, joka auttaa tunnistamaan miten eri tavoin suuri joukko ihmisiä ajattelee mielipiteitä jakavasta tai monimutkaisesta aiheesta”.
Poliksessa keskustelu perustuu valmiisiin väitteisiin, joista osallistujat saivat äänestää sen mukaan, ovatko he väitteen kanssa samaa vai eri mieltä. Jos osallistujat kokivat, että keskustelusta puuttui jokin olennainen näkökulma, saivat he lisätä oman väitteensä mukaan keskusteluun. Keskustelu oli anonyymia, mikä tuki osallistujia vahvojenkin mielipiteiden avoimessa ilmaisussa.
Keskustelun tulokset
Polis-keskustelu keräsi toukokuun aikana runsaat sata osallistujaa ja ääniä väitteisiin annettiin yli 2 800. Valtaosa vastaajista edusti Fingon jäsenjärjestöjä ja toimi organisaatiossa, joka tekee kehitysyhteistyötä. Millaisia johtopäätöksiä keskustelusta voidaan vetää?
Eniten yksimielisiä ja väitteiden kanssa samaa mieltä äänestäjät olivat seuraavista väitteistä:
- Ihmiskunnan ongelmat kuten köyhyys ja eriarvoisuus ovat meidän kaikkien ongelmia ja ne tulee ratkaista yhdessä.
- On tärkeää innovoida uusia keinoja köyhyyden poistamiseksi, koska kehitysyhteistyö ei pelkästään riitä.
- Maailman ihmisillä tulisi olla yhtäläinen oikeus sivistykseen.
Eniten yksimielisiä ja väitteiden kanssa eri mieltä äänestäjät olivat seuraavista väitteistä:
- Suurvalloilla tulisi olla enemmän sananvaltaa maailman päätöksenteossa, koska niillä on suurempi vastuu.
- Suomen rooli ihmisoikeuksien edistäjänä on ylikorostunut suhteessa muihin ulkopolitiikan tarpeisiin.
- Kehitysyhteistyötä ei pitäisi jatkaa maissa, joissa ihmisoikeuksia ei kunnioiteta.
Järjestöjen vastauksissa myös mielipiteiden jakautumista
Lausunnot, joista keskusteluun osallistujat olivat keskenään eniten eri mieltä, olivat:
- Globaaliongelmat ovat liian suuria järjestöjen ratkaistavaksi, eikä kehitysyhteistyö ole todellisuudessa niin tuloksellista kuin järjestöt antavat viestinnässään ymmärtää.
- Suomen ei tulisi kantaa vastuuta historiallisista epäoikeudenmukaisuuksista, vaan keskittyä nykyhetkeen.
- Järjestöjä motivoi enemmän oman työn jatkuminen kuin globaaliongelmien ratkaiseminen.
- On reilua, että kehitysrahoitustakin leikataan taloudellisesti vaikeina aikoina Suomessa.
- Kehitysyhteistyö ei ole tehokkain tapa parantaa turvallisuutta – kriisinhallinta ja puolustus ovat tärkeämpiä.
Useimmat keskusteluun osallistuneet olivat näiden väitteiden kanssa eri mieltä, mutta vastaajajoukkoon mahtui myös osa, joka oli väitteen kanssa joko samaa mieltä tai ohitti kysymyksen. Se, että nämä väitteet ohitettiin usein kokonaan, viittaa siihen, että ne koettiin erityisen hankaliksi. Osa osallistujista ei siis halunnut ottaa niihin lainkaan kantaa. Erityisen kiinnostavaa oli, että näiden ristiriitaisia näkemyksiä herättäneiden väitteiden kohdalla erottui myös selvästi oma ryhmänsä kehitysyhteistyön vahvoja puolustajia, jotka olivat muita osallistujia voimakkaammin ja ehdottomammin eri mieltä kyseisistä väitteistä.
Millaisia johtopäätöksiä tuloksista voi vetää?
Polis-pilotin tulokset osoittavat, että suomalaisilla kansalaisjärjestötoimijoilla on vahva yhteinen arvopohja: globaalit ongelmat nähdään yhteisinä ja niiden ratkaiseminen kaikkien vastuuna. Reaalipolitiikkaa ja suurvaltojen vallan korostamista painottavat väitteet torjuttiin selkeästi, mikä kertoo järjestöjen sitoutumisesta oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksiin myös muuttuvassa maailmantilanteessa.
Väitteet, jotka liittyivät järjestöjen vaikuttavuuteen, motiiveihin tai kehitysyhteistyön mielekkyyteen, jakoivat mielipiteitä. Se, että osa osallistujista jätti vastaamatta näihin, viittaa siihen, että kyse on joko hankalasti muotoilluista väitteistä tai teemoista, joista ei ole helppoa tai turvallista keskustella. Tämä kertoo tarpeesta syventää keskustelua myös vaikeista ja järjestöjä itseään koskevista kysymyksistä.
Keskusteluun osallistui myös joukko kehitysyhteistyön vahvoja puolustajia, jotka suhtautuivat väitteisiin muita osallistujia jyrkemmin ja johdonmukaisemmin. Tämä viittaa siihen, että kentällä toimii vahvasti motivoitunut joukko, joka on valmis puolustamaan alan merkitystä muuttuvassa poliittisessa ilmapiirissä.
Mitä seuraavaksi?
Fingo halusi testata Polis-keskustelulla, voisiko alustaa hyödyntää jatkossa laajemmin kansalaisyhteiskunnan tarpeisiin. Fingo harkitsee pilotin perusteella Poliksen tarjoamista jäsenjärjestöjemme omaan käyttöön. Jos osallistuit keskusteluun tai olet kiinnostunut Poliksen käytöstä omassa järjestössäsi, kerrothan siitä meille palautekyselyyn vastaamalla. Kerromme kesän jälkeen saamamme palautteen pohjalta, miten aiomme jatkaa kokeilun parissa.
Anna palautetta pilotista ja kerro toiveesi kokeilun jatkosta