Suomi raportoi tänä vuonna kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n toimeenpanosta. Raportti tulee sisältämään näkemyksiä Suomen onnistumisesta 17 tavoitteen suhteen. Lisäksi raporttiin tulee SWOT-arvio Suomen kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuusnäkymistä.
Tämä tulee olemaan kolmas kerta, kun Suomi tuottaa raportin kansallisesta Agenda 2030 toimeenpanosta. Ensimmäinen raportti annettiin jo vuonna 2016, ja koski Suomen suunnitelmia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Seuraava, vuoden 2020 raportti kertoi ensimmäisistä tuloksista – ja haasteista. Kansalaisjärjestöjen ääni kuului raportissa vahvasti.
Myös Suomen tänä vuonna laadittavaan maaraporttiin toivotaan vahvaa kansalaisjärjestöääntä ja näkemystä.
Fingolla on ilo koordinoida kansalaisyhteiskunnan näkemykset ja SWOT-analyysin raportin riippumattomaan osuuteen. Tähän kokonaisuuteen integroidaan myös nuorten näkemyksiä. Lisäksi teemme yhteistyötä UN Global Compactin kanssa yrityksiä edustavien tahojen näkemysten keräämiseksi raporttiin.
Syksyn aikana tullaan järjestämään konsultaatioita ja keräämään tietoa ja tilastoja Suomen saavutuksista Agenda 2030:n ja sen tavoitteiden edistämiseksi. Kaikki järjestöt ovat tervetulleita osallistumaan prosessiin. Osallistumishalukkuudesta voi ilmoittaa esimerkiksi täyttämällä tämän kyselyn. Prosessista tiedotetaan jatkossakin Fingon nettisivuille.
Maaraporttien esittely YK:n korkean tason kestävän kehityksen poliittisella foorumilla
Maat esittelevät raporttinsa YK:n korkean tason kestävän kehityksen poliittisessa foorumissa. Poikkeuksellisesti suhteessa moneen YK:n korkeantason konferenssiin, osallistujina on maiden edustajien lisäksi muun muassa kansanedustajia sekä kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin toimijoita.
Sain tänä vuonna mahdollisuuden osallistua yli kymmenen maan raporttien esittelyyn paikan päällä New Yorkissa ja keskustella kansalaisjärjestöjen kokemuksista maaraporttien laatimisesta. Olin paikalla, kun Etelä-Afrikkalaisille kollegoille selvisi, että vuoden prosessin vienyt raportti, jonka esittelyä varten he olivat matkustaneet New Yorkiin, olikin maan uuden hallituksen toimesta vedetty pois käsittelystä. Kuulin, kuinka Jemenin, sodan runtaloiman maan viranomaiset hyödynsivät erilaisia skenaarioita osoittaakseen maan kasvupotentiaalin – ja toisaalta tuodakseen esiin inhimillisen kärsimyksen, joka jatkuu niin pitkään kuin maata riivaava sotakin. Taputin muiden kanssa Espanjan maaraportin esittelylle, johon osallistui virkahenkilöiden lisäksi maakuntien ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.
Nämä heijastelivat puheenvuorojen yhteisiä viestejä: sodalla ja väkivallalla on korkea hinta; kehitys ja hyvinvointi ei ole mahdollista ilman rauhaa; ja kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta ilman eri toimijoiden yhteistyötä.
Maat olivat hyödyntäneet raporttien laatimisprosesseja ainakin seuraavanlaisesti:
- Kestävän kehityksen tavoitteiden tilan tarkastelu: Luonnollisesti tämä on yksi raportin perimmäinen tavoite. Monessa maassa tämä on myös auttanut ymmärtämään, miten he saavat tätä tietoa, mitä tilastoja on saatavilla ja missä on mahdollisesti tietoaukkoja.
- Eri toimijoiden yhteentuominen. Monessa maassa keskusteluja kestävän kehityksen tavoitteista oli käyty paikallistasoa myöten. Maat kuten Nepal ja Kenia olivat prosesseissaan pyrkineet erityisesti myös perinteisesti syrjään jätettävien ihmisten, kuten vamman kanssa elävien ja etnisten vähemmistöjen osallistamiseen.
- Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen. Prosessin aikana lisättiin toimijoiden tietoisuutta kestävän kehityksen tavoitteista. Jamaikan tilastokeskuksen viranomainen muisti edelleen, kuinka merkityksellisenä kaivon pihaansa kaivanut nainen oli kokenut sen, että hänen aloite oli kontribuoinut myös globaalien kestävän kehityksen tavoitteisiin.
- Tavoitteiden asettaminen. Maaraportin tuottaminen tarjoaa tärkeän mahdollisuuden priorisoida, ja hakea yhteistä sitoutumista siihen, mihin kehityshaasteisiin maassa ensisijaisesti tulisi pureutua. Brasilian valtaan palannut hallitus julisti raportin esittelynsä yhteydessä ’Brasil is back!’ – Brasilia on jälleen asettanut kestävän kehityksen prioriteetiksi eikä tule jättämään ketään kehityksestä jälkeen. He ovatkin kansallisesti myös adoptoineet 18. tavoitteen, joka keskittyy etnisen ja rodullisen syrjinnän poistamiseen.
- Hyvien käytäntöjen ja oppien jakaminen. Maaraporttien laatimisessa ja esittelyissä heijastui pääsääntöisesti oppimisen halu, joka oli ollut monessa konsultaatioprosessissakin läsnä. Tämä on arvokasta koko Agenda 2030 kestävän kehityksen ohjelman saavuttamiselle, että koemme haasteet ja onnistumiset yhteisiksi ja tunnemme solidaarisuutta niihin tarttuessamme.
Lisätietoja osallistumisesta voi kysyä Fingon Silla Ristimäeltä (silla.ristimaki@fingo.fi)