Ajankohtaista

Afrikka-strategia saa kehitysjärjestöiltä kritiikkiä, mutta myös kiitosta

Suomen tuore Afrikka-strategia painottuu suomalaisten hyötyjen kasvattamiselle talouden ja poliittisten suhteiden näkökulmasta, arvioi Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen. Samalla selvä linkitys kestävän kehityksen tavoitteisiin puuttuu.

Vaatiiko Suomi riittävää verovastuullisuutta kehitysyhteistyövaroja käyttäviltä yrityksiltä?

Ulkoministeriö tuoreen linjauksen tavoitteena on varmistaa, että kehitysyhteistyövaroin tuettavat yritykset toimivat verovastuullisesti. On hienoa, että Suomi huomioi kehitysyhteistyössään verotuksen oikeudenmukaisuutta ja yritysten vastuullisuutta. Linjauksen todelliset ohjausvaikutukset kuitenkin tarkentuvat vasta, kun yritystuki-instrumentit huomioivat linjauksen vaatimukset omissa rahoituskriteereissään.

FACTI-paneelin raportti tarjoaa vipuvoimaa globaalin veropolitiikan korjaamiseksi – tarvitsemme nyt poliittista tahtoa

Globaalin vero-oikeudenmukaisuuden edistäminen on hidasta puurtamista, mutta asioita myös nytkähtää eteenpäin. Helmikuun hyviä uutisia ovat FACTI-paneelin loppuraportin suositukset ja suuyritysten julkista maakohtaista raportointia koskevan direktiivin käsittelyn eteneminen EU:ssa, kirjoittaa Fingon asiantuntija Outi Hakkarainen.

Nordic Aid for Mobilizing Tax Revenues for Development and Reducing Inequality

Pääoma pakenee Afrikasta – 3 huomiota tuoreesta raportista

Pääomapako Afrikasta -raportti tarjoaa tietoa tutusta ongelmasta, jonka ratkaisemisessa kansainvälinen yhteisö on toistaiseksi edennyt vaatimattomasti. Lue asiantuntijamme kolme keskeistä huomiota raportista.

Miksi julkisesta maakohtaisesta raportoinnista päättäminen on EU:ssa niin vaikeaa?

Yli 30 järjestöä vaatii Suomen verojärjestelmän korjaamista ja verovälttelyyn puuttumista tänään käynnistyneessä kampanjassa

Laaja järjestökoalitio vaatii hallitukselta ripeitä toimia verovälttelyyn puuttumiseksi. Suomi menettää vuosittain satoja miljoonia euroja verotuloja verovälttelyn seurauksena.

Kehittyvät maat pystyvät tilkitsemään veropohjansa monialaisen yhteistyön tuella

Paras vaihtoehto Agenda 2030 -tavoitteiden rahoittamiseen ovat valtioiden omat verotulot, mutta valtioiden veronkantokyky vaihtelee rajusti. Suomi voisi tukea nykyistä vahvemmin kehittyvien maiden veropolitiikan ja -käytäntöjen vahvistamista.

Agenda 2030 muovaa kestävän kehityksen ja ulkopolitiikan suhdetta

Kestävän kehityksen tavoitteet ulottuvat käytännössä kaikille politiikan lohkoille. Tämä tarkoittaa sitä, että monesta aiemmin sisä- tai EU-politiikaksi mielletystä toiminnasta tulee yhä vahvemmin kehitys- ja ulkopolitiikkaa, kirjoittaa Matti Ylönen.

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain muuttamisesta, HE 218/2018 vp

ETA-maiden ulkopuolella sovellettava toimialapoikkeus tulisi kokonaan poistaa lakiesityksestä. Alhaiseksi verotukseksi tulisi määritellä taso, joka on alhaisempi kuin 3/4 Suomen verotuksen tasosta.

Järjestöt vaativat Suomelta toimia reilun yritysverotuksen puolesta

Tuoreessa kannanotossaan Kepa ja palkansaajajärjestöt vaativat hallitusta ajamaan aktiivisesti yhteisen yhdistetyn yritysveropohjan käyttöönottoa EU:ssa. Elinkeinoministeri Lintilä kritisoi ehdotuksen olevan ristiriidassa Suomen kansallisen intressin kanssa.

Veroparatiiseista voidaan päästä eroon

”Pakko ei ole kuin maksaa veroja ja kuolla”. Äärimmäisen rikkaisiin ei sanonnan ensimmäinen osa kuitenkaan päde, siitä pitävät huolen veroparatiisit.