Ajankohtaista

Fingon kirje ministeri Skinnarille 6.4.2020

Fingo välitti kantojaan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnarille huhtikuun epävirallisen ulkoasiainneuvoston alla liittyen EU:n kehitysyhteistyöhön ja COVID-19-pandemiaan.

Missä mennään Euroopan vihreän kehityksen ohjelma? 

Mikä on vihreän kehityksen ohjelma ja miten ohjelman eri paketit edistyvät? Fingon ilmastotyön asiantuntija Enni Kallio vastaa kysymyksiin European Green Dealista.

EU-puheenjohtajuuskauden hitit ja hudit

Suomi veti kolmannen EU-puheenjohtajuuskautensa läpi itsevarmasti hallituksen sisäisestä poliittisesta kuohunnasta huolimatta. Suuremmilta yllätyksiltä, niin hyviltä kuin huonoiltakin, vältyttiin. Onnistumisina voi pitää hiilineutraaliustavoitetta vuodelle 2050, oikeusvaltioperiaatteen vahvaa puolustamista sekä kestävän kehityksen läpileikkaavuutta. Vähemmälle huomiolle jäivät EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus ja yritysvastuun konkreettiset edistysaskeleet.

Tasa-arvo ei ole valmis – Ministerit kertoivat tasa-arvoteoistaan EU-puheenjohtajuuskaudella

Suomea pidetään kansainvälisesti usein sukupuolten välisen tasa-arvon mallimaana. Viime vuosina tasa-arvoasioissa on kuitenkin otettu jopa takapakkia ympäri maailman. Taantumukselliset arvot ja kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän haastaminen ovat nousussa myös Euroopassa. Siksi suomalaiset järjestöt halusivat haastaa ministerit kertomaan, millaisia konkreettisia toimia he tekivät tasa-arvon eteen Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Alle kymmenen prosenttia EU:n kehitysrahoituksesta päätyy sinne, missä tarve on suurin

Kehitysrahoituksen seuranta on viime vuosina monimutkaistunut. Perinteisen kehitysavun lisäksi entistä suurempi osuus kehittyville maille suunnatusta kehitysrahoituksesta on lainaa, sekarahoitusta, valtion takauksia tai muuta erityisesti yksityisen sektorin vahvistamiseen suunnattua tukirahoitusta. Virallinen kehitysapu on kuitenkin laskusuhdanteessa jo toista vuotta perätysten.

EU:n kehitysministerien kokous 25.11.2019

Kuuntele: Suomen Afrikka-strategia

Ensi vuonna on tarkoitus laatia Suomen historian ensimmäinen Afrikka-strategia. Millainen sen pitäisi olla kansalaisjärjestöjen näkökulmasta? Miksi strategialle on kysyntää juuri nyt?

Asiantuntijoilta vahvat suositukset – YK:n kestävän kehityksen tavoite 4.7 toimeenpantava Euroopassa

YK:n kestävän kehityksen tavoite 4.7:n mukaan kaikilla ihmisillä tulee olla tiedot ja taidot edistää kestävää kehitystä. 200 päättäjää, tutkijaa ja kansalaisjärjestöjen asiantuntijaa 54 maasta laativat marraskuun alussa Helsingissä järjestetyssä Envision 4.7 -konferenssissa tiekartan ja suositukset tavoitteen toimeenpanemiseksi Euroopassa.

Hienoa Jutta Urpilainen! – Komissaarikuulemisen keskiössä tasa-arvo ja eriarvoisuuden kitkeminen

Viime viikkoina on arvailtu, miten kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavaksi komissaariksi ehdolla oleva Urpilainen profiloituu. Omana toiveenani on ollut, että uusi komissaari on vahva yhteistyön, köyhyyden vähentämisen, tasa-arvon ja koulutuksen puolustaja. Näiden odotusten kanssa oli ilo seurata, kun Euroopan parlamentin kehitysvaliokunta tenttasi Urpilaista tiistaina kolme tuntia.

Fingon kannanotto eriarvoisuuden vähentämiseksi Suomen ja EU:n kehityspolitiikassa

Painava komissaarisalkku tarjoaa Jutta Urpilaiselle tilaisuuden edistää globaalia oikeudenmukaisuutta

Suomalaiset kehitysjärjestöt ovat ottaneet iloisina vastaan tiedon Jutta Urpilaisen (sd.) nimityksestä EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavaksi komissaariksi. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi salkkujaosta Brysselissä tiistaina. Nimitykset varmistuvat lokakuussa, kun Euroopan parlamentti äänestää komission kokoonpanosta.

Suomi EU-puheenjohtajana – Näin poimit rusinat kehityspolitiikkapullasta

Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana heinäkuusta joulukuuhun. Puheenjohtajuus osuu kehityspoliittisesti tärkeään aikaan pitkälle tulevaisuuteen kantavien neuvottelujen vuoksi. Samalla Suomella on mahdollisuus nostaa EU:n agendalle myös omia teemojaan, kuten sukupuolten tasa-arvoa.