2018-01-salkut

Mihin matka, Finnfund?

Ulkoministeriö kehittää Finnfundin toimintaa oikeaan suuntaan. Plussien lisäksi ohjeistuksesta löytyy kuitenkin edelleen myös miinuksia.

Teksti: Tuuli Hietaniemi, Lyydia Kilpi, Niina Mäki Kuva: KellyB.

Finnfundin kautta merkittävä siivu Suomen kehitysyhteistyövaroista kanavoidaan yrityksille. Sen toiminnan kehitysvaikutuksista ja vastuullisuudesta käydään kiivasta keskustelua. Kehitysrahoittajaa kritisoitiin pelkästään viime vuoden aikana esimerkiksi verovälttelystä  ja sijoituksista luksustuotteisiin.

Toimintaa luotsaa Ulkoministeriö, joka vastaa Finnfundin omistajaohjauksesta. Ministeriö laatii vuosittain muistion, jossa linjataan, mitä Finnfundilta odotetaan.

Kepa ja joukko muita järjestöjä tapasi syksyllä Finnfundista vastaavia virkamiehiä ja laati suosituksia omistajaohjauksen kehittämiseksi. Vuotta 2018 koskeva omistajaohjausmuistio valmistui joulukuun lopulla.

Millaisiin parannuksiin järjestöjen työ johti edellisen vuoden muistioon verrattuna, ja missä riittää vielä kehitettävää?

Kehitysvaikutukset

+ Uusissa sijoituksissa otetaan käyttöön sukupuolten välistä tasa-arvoa mittaavat indikaattorit (OECD DAC Gender Markers).  

+ Finnfundin ensimmäinen kokonaisevaluaatio tullaan toteuttamaan 38 vuotta rahoituslaitoksen perustamisen jälkeen. Evaluaatio kytkeytyy suunnitelmiin ohjata Finnfundille lisää finanssisijoitusmuotoista kehitysyhteistyötä vaihtovelkakirjalainana, päätökseen erityisriskirahoitusinstrumentin uudelleen aloittamisesta sekä Finnfundin kehityspoliittisten tavoitteiden seurantaindikaattoreiden kehittämiseen.

– Muistio ei kerro kuinka mitataan Finnfundin lisäarvoa verrattuna muihin kehitysyhteistyön kanaviin tai sen erityiseksi kehityspoliittiseksi tehtäväksi määriteltyä yksityisen sektorin resurssien mobilisointia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ei riitä, että rahoituslaitoksen tavoitteeksi mainitaan kestävää kehitystä lisäävä, köyhiä hyödyttävä ja eriarvoisuutta vähentävä talouskasvu kehitysmaissa. Kehityspoliittisten tavoitteiden – köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen ja ihmisoikeuksien toteutumisen – tulisi ohjata sekä sijoituskohteiden valintaa että näkyä Finnfundin toiminnan mittareissa.

– Kehitysvaikutuksia mittaaviin indikaattoreihin ei ole tehty parannuksia. Esimerkiksi työpaikkojen osalta raportoidaan määrä ilman että huomioidaan niiden laatua. Kaikki yrityksen työpaikat myös luetaan Finnfundin saavutukseksi, vaikka sen rahoitusosuus olisi kuinka pieni.  Muistio ei pureudu kehitystoimijoiden yhteiseen haasteeseen kertoa tuloksista avoimesti ja uskottavasti. Se tyytyy toteamaan, että useiden tavoitteiden ja indikaattoreiden osalta on mahdotonta arvioida, mikä osa on saavutettu juuri Finnfundin panostuksen ansiosta. Tiedot ilmoitetaan jatkossakin koko yrityksen tasolla.

Ilmasto

+ Finnfundin tulee jatkossa ”arvioida kaikkien sijoitusten ilmastovaikutuksia ennen sijoituspäätöstä”. On toivottavaa, että arviot ilmastovaikutuksista ovat hyvissä ajoin sidosryhmien saatavilla, jotta investointisuunnitelmista on mahdollista käydä keskustelua.

– Muistio ei ota selkeän kielteistä kantaa fossiilienergian käyttöön liittyvään toimintaan. Jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista olisi mahdollista pitää kiinni, tulee fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopua mahdollisimman pikaisesti.  

– Suomen investointien tulisi tukea köyhiä maita aidosti kestävän uusiutuvan energian käytössä. Silti muistiossa ei rajata energiainvestointeja vain selkeät kestävyyskriteerit täyttäviin hankkeisiin, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaan.

– Muistiossa kerrotaan, että sijoitusten mitigointivaikutuksia seurataan, mutta ei määritellä, milloin ”ilmastovaikutukset” ovat tai eivät ole riittäviä.

Vastuullisuus

+ YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin viitataan ensimmäistä kertaa. Periaatteet asettavat Finnfundin kaltaiselle valtio-omisteiselle yhtiölle erityisen vastuun huolehtia toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista.

+ Sijoituksissa otetaan käyttöön valitusmekanismi, jotta ihmiset ja yhteisöt, joihin sijoitus vaikuttaa, voivat tuoda huolensa esille. Muistio edellyttää, että valitukset käsitellään ”perusteellisesti ja ripeästi ja että ne johtavat tarvittaviin toimiin”.

+ Verovastuullisuuteen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Finnfundin edellytetään linjaavan ”verojen maksusta eri maihin tuotetun lisäarvon mukaisesti, aggressiivisen verosuunnittelun kieltämisestä ja sijoitusten verovaikutusten ymmärtämisestä valmistelu-, sopimus-, toteutus- ja irrotusvaiheissa”.

– Muistio ei kerro, miten Ulkoministeriö aikoo varmistua siitä, että Finnfund tosiaan noudattaa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita. Muistion perusteella kolmannen osapuolen vastuullisuusvalvontaa ei ole suunnitteilla.

– Verovastuullisuuteen jää paljon tulkinnanvaraa. Finnfundin julkaisema linjaus ei varmista omistajaohjausmuistion tavoitteiden toteutumista tai lisää avoimuutta.

Läpinäkyvyys ja yhteistyö

+ Sijoitusten ja niiden arviointiin käytettyjen työkalujen läpinäkyvyyttä kehitetään. Finnfundin tulee julkaista kaikki yhtiön strategisen tason suunnitteluun ja toiminnan vastuullisuuteen liittyvät politiikkalinjaukset sekä työkalut esimerkiksi kehitysvaikutusten ja vastuullisuuden lisäämiseksi. Vuoden 2018 aikana luvataan esimerkiksi julkaista pitkään uudistettavana ollut Finnfundin kehitysvaikutusten raportointiväline DEAT.

+ Vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa lisätään, ja niitä konsultoidaan vastaisuudessa keskeisten linjausten valmistelussa.

– Kansalaisjärjestöt ovat vaatineet vuosien ajan Finnfundin toiminnalta läpinäkyvyyttä. Enää ei riitä ”pyrkimys siihen, että mahdollisimman paljon hanketietoa voidaan julkaista”. Ulkoministeriön tulee määritellä selväsanaisesti, mitkä tiedot sijoituksista ovat julkisia.

– Muistiossa ei huomioida tarvetta kuulla monipuolisesti kohdemaiden kansalaisyhteiskuntaa. Paikallisilla järjestöillä on usein syvällinen tuntemus yhteisönsä haasteista, toiveista ja tarpeista. Niiden näkemysten huomioiminen auttaisi Finnfundia huomioimaan ja välttämään riskejä.