Ajankohtaista

Vetoomus järjestöiltä: YK:n monikansallisia yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeva sitova sopimus (30.8.2017)

20 suomalaista kansalaisjärjestöä vetosi ministeri Soiniin ja ministeri Mykkäseen, jotta Suomi edistäisi sitovan yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevan sopimuksen syntymistä.

Järjestöt vetoavat Soiniin ja Mykkäseen – liiketoiminnan ei tule vaarantaa ihmisoikeuksia tai ympäristöä

YK:ssa neuvotellaan monikansallisten yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevasta sitovasta sopimuksesta. Järjestöt vetoavat ministereihin, jotta Suomi edistäisi sopimuksen syntymistä.

Tutkimus: Näin maailma voisi käyttää pelkkää uusiutuvaa energiaa vuonna 2050

Kansainvälinen tutkimusryhmä kartoitti 139 valtion tien uusiutuvaan energiaan. Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorin mielestä tutkimus on erinomainen, mutta Suomen osalta hieman pielessä.

Kansalaisyhteiskuntalinjauksesta tuli hyvä

Ulkoministeriön uusi kansalaisyhteiskuntalinjaus julkaistiin viime viikolla. Uudessa linjauksessa on paljon hyvää ja järjestöjen odotuksista suurin osa täyttyi. Keskeinen kysymys onkin nyt se, miten linjaus otetaan käyttöön.

Viisi hyvää syytä seurata EU-rahoituskehyksiä

EU-politiikan suuret rattaat ovat taas pyörähtäneet siihen kohtaan, jossa kirjainyhdistelmä MFF alkaa esiintyä keskustelussa kuin keskustelussa.

UM: Suomi haluaa olla mallimaa kansalaisyhteiskuntien vahvistajana

Rauhanomaisen kehityksen perusta on itsenäinen ja moniarvoinen kansalaisyhteiskunta, ulkoministeriö linjaa. Kotimaisen järjestökentän toiveista huolimatta etelän ääni jäi kuulematta kehityspoliittisen kansalaisjärjestölinjauksen valmistelussa.

Ikääntyminen haastaa ihmiskunnan

Tulossa on historiallinen ikärakenteen mullistus, jossa yli 65-vuotiaiden määrä maailmassa ylittää alle 15-vuotiaiden luvun. Vanhuksia on siis pian enemmän kuin lapsia.

Konsensus on sittenkin kova juttu, myös EU:n kehityspolitiikassa

Palasin syksyllä 2005 EU-tutkimuksen ääreen yliopistolle kahden taaperon univelkaisena äitinä. Tarkoituksenani oli tehdä väitöskirjahaaveesta totta. Kunnianhimoisena tavoitteenani oli työstää tieteellistä tulkintaa siitä, miten kestävä kehitys ymmärrettiin eri puolilla EU-instituutioita ja politiikka-aloja. Tämä idea on edelleen erittäin ajankohtainen ja vapaasti käytettävissä, sillä minun väitössuunnitelmani muuttivat komissio ja ensimmäinen eurooppalainen kehityspoliittinen konsensus.

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö nyt

Miksi kansalaisjärjetöjen kehitysyhteistyötä tulisi tukea julkisin verovaroin? Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö nyt tiivistää järjestörahoituksen lähteet, kohteet ja kehityksen.

Harjoittelija Kepan viestintään

Valtion talousarvioesitys on ilmestynyt – kehitysyhteistyön kunnianhimo kateissa

Järjestöjen rahoitus ennallaan, myöntö- ja sopimusvaltuuksia runsaasti lisää.

Harjoittelija globaalikasvatustiimiin