Ulkoministeriö esitteli tänään, 1. joulukuuta, Ulkopolitiikka 2020 -tulevaisuuskatsauksen. Virkamiestyönä tehty visiointipaperi esittelee kymmenen keskeisintä Suomen ulkopolitiikkaan vaikuttavaa tekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Katsauksen mukaan kansainvälinen rakennemuutos näyttää jatkuvan ja syvenevän 2010-luvulla. Vaikka lamasta on monissa maissa palattu nousu-uralle, kasvu jakautuu alueellisesti epätasaisesti ja painottuu kehittyville markkinoille, erityisesti Aasiaan. Globaalien valtasuhteiden muutos, moninapaistuminen sekä jo pidempään jatkunut yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan roolin kasvu haastavat nykyiset kansainvälisen yhteistyön mekanismit.
Alkaneella vuosikymmenellä Suomelta edellytetään katsauksen näkemyksen mukaan entistä terävämpää kykyä vaikuttaa asioihin maamme rajojen ulkopuolella, aikaisessa vaiheessa.
Kehitys tarvitsee myös innovatiivisia rahoituslähteitä
Globaalit ongelmat kuten ilmastonmuutos vaikuttavat jatkossa kehitysrahoituksen tarpeeseen.
Riittävä kehitysyhteistyörahoitus ja 0,7 prosentin BKTL-osuuden saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä on entistä tärkeämpää, ministeriö linjaa. Se ei kuitenkaan tule riittämään, vaan yksityisen sektorin rahoitus sekä innovatiiviset ratkaisut yksityisen ja julkisen sektorin resurssien mobilisoimiseksi ovat välttämättömiä.
”Erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tarvitaan pitkällä aikavälillä merkittävää yksityisen sektorin rahoitusta”, selvityksessä todetaan.
Myös uudet, nousevat taloudet on saatava täysimääräisesti mukaan kehityspolitiikkaan ja -rahoitukseen.
Vuosituhattavoitteista uuteen agendaan
Äärimmäisen köyhyyden poistaminen on kehityspolitiikan tärkein tavoite myös uudella vuosikymmenellä, selvitys sanoo.
”YK:n vuosituhattavoitteisiin rakentuva kehitysagenda ei kuitenkaan enää ole riittävä, vaan tarvitaan uusi kehitysparadigma, joka rakentuu kestävän kehityksen periaatteille ja ottaa paremmin huomioon kehityksen taloudelliset, luonnontaloudelliset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet.”
Uudessa toimintaympäristössä Suomen on selvityksen mukaan myös entistä vahvemmin edistettävä laajenevan avunantajayhteistyön kehityspoliittista johdonmukaisuutta.
UM:n tulevaisuuskatsaus: Maailmanpolitiikan rakennemuutos jatkuu, Suomelta edellytetään kykyä terävään vaikuttamiseen