Kioton sopimuksen aikana, vuodesta 1990, maailman kasvihuonekaasupäästelyn rakenne on muuttunut siten, että teollisuusmaat ovat ulkoistaneet omia päästöjään nouseville talouksille, selviää tieteellisessä PNAS-lehdessä julkaistusta poikkitieteellisestä tutkimuksesta.
Siinä kun teollisuusmaiden päästöt ovat tasaantuneet ja jopa laskeneet Kioton sopimuksen aikana, ovat kehittyvien talouksien päästöt kaksinkertaistuneet. Kehitysmaille teollisuusmaista siirtyneet päästöt ovat samaan aikaan nelinkertaistuneet.
Ongelman keskiössä on päästöjen laskentatapa: nykyään päästöt lasketaan sen mukaan, missä maassa savupiiput puskevat hiilidioksidia taivaalle — sen sijaan, että katsottaisiin missä tehtaissa tuotetut lelut, autot ja kännykät kulutetaan.
Teollisuusmaat ovat vähentäneet yhteenlaskettuja päästöjään kahdella prosentilla vuosien 1990 ja 2008 välissä, mutta jos kulutus otetaan huomioon, leikkaukset muuttuvatkin seitsemän prosentin kasvuksi. Suurimpana syypäänä kasvulle on Yhdysvallat, joka ei ole Kioton sopimusta ratifioinut. Sen päästöt nousivat tarkastelujaksolla 17 prosentilla — ja jos kulutus luetaan mukaan, 25 prosentilla.
Eurooppa kokonaisuutena laski päästöjään kuudella prosentilla, mutta ulkoistaminen huomioon ottaen vain prosentilla.
Mitattava myös kulutuksen mukaan
Tutkimuksesta raportoineen Brittilehti Guardianin mukaan monet ympäristöjärjestöt kritisoivat päästöjen laskentatapaa siksi, että järjestelmä antaa teollisuusmaille mahdollisuuden ulkoistaa saastuttamisen nouseville talouksille, joilla ei ole sitovia päästövähennystavoitteita.
Esimerkiksi maailman absoluuttisesti suurin päästömaa Kiina on protestoinut laskutapaa toisaalta siksi, että suurin osa sen päästöistä aiheutuu länsimaissa kulutettavista tuotteista, ja toisaalta siksi, että päästöjen tilastoinnissa ei yleensä oteta huomioon päästöjä henkeä kohden.
Kiinan päästöt laskevat viidenneksellä, jos maan tuonti ja vienti otetaan huomioon. Kiina yksin vastaa 75 prosentista maailman ulkoistetuista päästöistä.
Tutkijoiden mukaan kansainvälisen kaupan aiheuttamia päästöjä pitäisi seurata aiempaa tarkemmin. Maailmanlaajuiset päästöt on saatava laskemaan, jotta ilmastonmuutoksen vaaroja voidaan vähentää.
PNAS: Growth in emission transfers via international trade from 1990 to 2008
Guardian: Carbon cuts by developed countries cancelled out by imported goods
Economist: The emissions omitted