Puolueet vastasivat Orpolle – havaintoja kehitysjärjestöjen näkökulmista

Kehitysyhteistyö ja kestävä kehitys tulevat epätasaisesti esille puolueiden vastauksissa hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymyksiin.

Kokoomus rajoitti kysymyksensä kansainvälisistä suhteista Ukrainaan, Euroopan unioniin ja Natoon. Kansainvälistä kontekstia löytyy myös kysymyksestä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen sitoutumisesta.

Monet kysymykset liittyvät kestävän kehityksen toteutumiseen, kuten esimerkiksi koulutukseen, ruoantuotantoon, luontokadon hillintään ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kestävää kehitystä ei kuitenkaan ollenkaan mainita ja Suomen sitoutuminen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansainväliseen saavuttamiseen loistaa poissaolollaan.

Näistä lähtökohdista kehitysyhteistyön ja kestävän kehityksen teemat tulevat epätasaisesti esille myös puolueiden vastauksissa. Erityisesti vihreät viittaa laajasti kestävään kehitykseen ja korostaa kehitysyhteistyön merkitystä osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä arvopohjaisia kansainvälisiä tavoitteita. Myös SDP:n ja vasemmistoliiton sekä osittain RKP:n vastauksissa on teematasolla viittauksia kestävään kehitykseen.

Perussuomalaisten linja kehitysyhteistyötä kohtaan on ollut kriittinen: puolue on ehdottanut mittavia leikkauksia (jopa puolittamista) kehitysyhteistyömäärärahoihin. Myös vastauksissaan hallitustunnustelijalle PS ottaa kehitysyhteistyön esille säästökohteena. Mikään suoranaisesti kehitysyhteistyöhön liittyvä ei kuitenkaan vaikuta olevan kynnyskysymys yhdellekään puolueelle – ei myöskään perussuomalaisille.

Puoluekohtaiset huomiot:

SDP

• Vastauksissa on vahva ilmastopainotus. Puolueen vastausten aloitus kiteyttää eetoksen: ”Seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on toteuttaa politiikkaa, jolla varmistetaan siirtymä kohti sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää ilmastoneutraalia hyvinvointivaltiota.”
• SDP viittaa kestävään kehitykseen muun muassa EU-politiikan yhteydessä: ” SDP:n tavoitteena on sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä Euroopan unioni, jonka toimintaa ohjaavat yhteiset vapauden, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen arvot.”
• SDP viittaa kehitysyhteistyöhön Nato-kysymyksen yhteydessä: ”Nato-jäsenyys edellyttää Suomelta sitoutumista turvallisuuden ja vakauden edistämiseen. Tätä tavoitetta Suomi toteuttaa parhaiten jatkamalla pitkäjänteistä ja arvopohjaista kehitysyhteistyötään erityisesti hauraissa ja konfliktiherkissä maissa.”

Perussuomalaiset

• PS toistaa kehitysyhteistyön määrärahoihin kohdistuvaa-leikkauslinjansa vastatessaan sopeutustarvekysymykseen: ”Olemme valmiita tasapainottamaan taloutta säästämällä kansalaisten kannalta toissijaisista menoista kuten kehitysavusta, maahanmuuttoon liittyvistä kumuloituvista kustannuksista sekä ylimitoitettujen ilmastotoimien aiheuttamista kustannuksista.”
• Edes PS ei vaadi kynnyskysymyksenä kehitysyhteistyöstä säästämistä.

Vihreät

• Puolue nostaa vahvasti sekä kestävän kehityksen että kehitysyhteistyön teemoja puolueen linjan mukaisesti. Vihreät linjaavat esimerkiksi, että kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa – se on puolueelle paitsi globaalin vastuun kantamista, myös tärkeä tapa rakentaa Suomen ulkopoliittisia suhteita, maakuvaa ja vaikutusvaltaa. Lisäksi puolue pitää tärkeänä, että Suomi osaltaan toteuttaa taloudellisia, sosiaalisia, ekologisia ja kulttuurisia kestävän kehityksen kansainvälisiä tavoitteita.
• Vihreät tuo esille kehitysyhteistyön rahoituksen tärkeyttä ja järjestöjen roolia: ”Suomen uskottavuus ehdokkaana YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi rakentuu johdonmukaisesta ja pitkäjänteisestä sitoutumisesta globaalin vakauden edistämiseksi. Polun rakentaminen kohti YK:n 0,7 prosentin kehitysrahoitustavoitetta on osa tätä kokonaisuutta. Pidämme tärkeänä vahvaa ja osaavaa kansalaisjärjestökentän toimintaa, joka tavoittaa kaikista hauraimmat ja köyhimmät. Kehittyneet maat, Suomi mukaan lukien, ovat sitoutuneet myös kasvavaan kansainväliseen ilmasto- ja luontorahoitukseen.”
• Vihreät toteaa myös, ettei Ukrainalle ja muille maille annettavia kehitysyhteistyömäärärahoja tule asettaa vastakkain. Puolue linjaa, että kehitysyhteistyöllä voidaan osaltaan torjua Venäjän kolmansiin maihin levittämää propagandaa Ukrainan sodasta. Myös EU:ta koskevan kysymyksen yhteydessä puolue toteaa: ”Haluamme torjua äärimmäistä köyhyyttä ja eriarvoisuutta maailmassa, puolustaa erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.”

Vasemmisto

• Puolueella ei ole vastauksissaan viittauksia kestävään kehitykseen tai kehitysyhteistyöhön. Vastausten henki on kuitenkin myönteinen sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle ja ilmastotoimille.
• Selkeä viittaus kestävään kehitykseen puolueella on esim. TKI-investointien yhteydessä: ”Tutkimus osoittaa, että innovaatiopolitiikan on kiinnityttävä ympäristöpolitiikkaan talouden kestävän kehityksen ja reilun siirtymän vauhdittamiseksi ja ohjaamiseksi.”

Keskusta

• Keskusta on ilmoittanut menevänsä oppositioon, eikä vastannut kaikkiin kysymyksiin.

RKP

• RKP viittaa kehitysyhteistyöhön muutamassa kohdassa, esim. vastauksissa kansainvälistenihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen liittyen: ”On tärkeää, että Suomi määrätietoisesti vahvistaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista paitsi kansallisesti mutta myös kansainvälisessä yhteistyössä ja kehitysyhteistyössä. Suomi on pitkään tehnyt arvokasta työtä ihmisoikeuksien, lasten ja naisten koulutuksen sekä demokratian vahvistamisen puolesta. Kehitysavun tason tulee olla sellainen, että tätä keskeistä työtä voidaan jatka ja tason tulee noudattaa viime vaalikauden aikana yhteisesti sovittuja periaatteita. Tämän saavuttamiseksi tarvitsemme selkeän tiekartan kohti 0,7 prosentin tavoitetasoa, joka mahdollistaa kehitysyhteistyön taloussuunnittelun.”
• Mahdollisessa oikeistohallituksessa RKP:lla voisi olla tärkeä rooli Suomen globaalivastuun esillä pitäjänä.

KD

• KD – mahdollisen oikeistohallituksen neljäs puolue – vaikuttaa olevan valmis oikeistohallitukseen. Sillä ei ole ainakaan kynnyskysymyksiä.
• KD käsittelee kehitysyhteistyötä tämän verran: ”Kehitysyhteistyön määrärahoja tulee kohdistaa nykyistä enemmän myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, metsittämiseen, energiateknologiaan ja kestävään ravinnontuotantoon.”

Blogia muokattu 19.4. klo 8.30.