Fingo ja Kriisinhallintakeskus CMC Finland järjestivät paneelikeskustelun ”Osallisuus: Avain kestävään turvallisuuteen” Kriisinhallinta NYT -tapahtumassa. Keskustelemassa olivat Suomen lähetysseuran johtava projektipäällikkö Johannes Vierula sekä Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Elina Hakala. Keskustelua juonsivat CMC Finlandin asiantuntija Julia Evans ja Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Silla Ristimäki.
Osallisuuden saavuttamiseen on kiinnitetty huomiota kansainvälisesti arvovaltaisimmalla päätöksentekotasolla eli YK:n turvallisuusneuvostossa, joka on hyväksynyt päätöslauselmia muun muassa nuorten ja naisten osallistamisesta rauhanprosesseihin. Nämä painottavat erityisesti oikeutta osallistua päätöksentekoon ja oikeutta suojeluun.
Osallistavilla rauhanprosesseilla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi naisten osallistumisen lisää rauhansopimusten toteutumista ja kestävyyttä.
Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Elina Hakala on aiemmin toiminut ihmisoikeuskouluttajana Malissa. Koulutuksissa naisten osallisuus oli yksi teemoista ja tavoitteena oli muun muassa koulutusten avulla tarjota malilaisille turvallisuusviranomaisille tukea ja tietoa naisten osallisuuden lisäämiseksi.
”Koulutuksissa keskusteltiin paljon naisten asemasta Malin yhteiskunnassa. Turvallisuusviranomaisten koulutuksiin haluttiin saada enemmän naisia mukaan. Tavoitteen saavuttamiseksi tuli pohtia, ovatko olosuhteet sellaisia, että naiset voivat osallistua koulutuksiin?”, Hakala sanoo. Hakala painotti myös, että ”naisten osallisuuden lisäksi tulisi pohtia, miten osallistaa koulutuksiin eri etnisiä vähemmistöjä.”
Suomen Lähetysseuran projektipäällikkö Johannes Vierula on vuorostaan ollut tukemassa osallistavan rauhanprosessin luomista Myanmarissa. Vierulan mukaan ”hankkeen kantava ajatus oli alusta asti, että kun keskustellaan Myanmarin tulevaisuudesta, yhteiskunnan eri tasot ja konfliktin osapuolet pitää olla mukana neuvotteluissa.”
Osallistaminen ei kuitenkaan ole käytännössä yksinkertainen prosessi. Vierula toteaa, että aseellisen konfliktin vallitessa ”haasteena on, että usein aseelliset toimijat dominoivat neuvotteluja ja esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan ja poliittisten puolueiden osallisuus jää vähäiseksi.” Toinen erityinen haaste osallisuuden toteutumiselle on, että neuvottelupöydissä vähemmistöt haluavat usein näyttäytyä mahdollisimman yhtenäisinä ja vahvoina toimijoina, jolloin vähemmistöt vähemmistöjen sisällä eivät saa ääntään kuuluviin, Vierula muistuttaa.
Keskustelussa pohdittiin myös, miten osallisuus liittyy turvallisuus-, ihmisoikeus- ja tasa-arvo kysymyksiin sekä sitä, millaisia askeleita Suomen tulisi ottaa niiden edistämiseksi.
”Ihmisoikeudet, turvallisuus ja rauha ovat vahvasti kytkeytyneitä toisiinsa. Ihmisoikeusloukkaukset ovat konfliktien juurisyitä”, Hakala toteaa. “Tänä aikana, jolloin mietitään varautumista erilaisiin vanhoihin ja uusiin turvallisuusuhkiin tulee perinteisten turvallisuusasiantuntijoiden lisäksi kuulla myös ihmisoikeustoimijoita, jotta varmistetaan monipuolinen turvallisuuden takaaminen.”
”Prosessisuunnittelussa tulisi huomioda entistä paremmin epävirallisten vuoropuheluprosessien merkitys. Kaikkia yhteiskunnan tasoja ja toimijoita ei ole aina mahdollista saada mukaan virallisiin neuvottelupöytiin. Siksi on tärkeää vahvistaa inklusiivisuutta ja osallisuutta eri tasoisten epävirallisten vuoropuheluprosessien ja neuvotteluraiteiden avulla. Rauhanprosessien inklusiivisuus ja kestävän rauhan saavuttaminen vaativat pitkäjänteistä sitoutumista sekä konfliktin osapuolilta että rahoittajilta”, täydentää Vierula.
Suomi on kansainvälisesti tunnettu rauhantyöstään. Ottaen huomioon konfliktin monet katastrofaaliset vaikutukset niin taloudelliseen ja sosiaaliseen kuin ekologiseenkin kehitykseen, toivottavaa on, että sitoumus rauhantyöhön jatkuu myös seuraavalla hallituskaudella, muistuttaa Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Silla Ristimäki.
”Erityisenä toiveena on, että nyt kun Suomi päivittää 1325-toimintaohjelmaa, viranomaisilta löytyy sitoutumista naiset, rauha, turvallisuus -päätöslauselman edistämiseen käytännön työssä myös Suomessa”, komppaa myös CMC:n Julia Evans.
Katso koko paneelikeskustelu täältä.