Perussuomalaiset ehdottaa vaihtoehtobudjetissaan 640 miljoonan euron leikkauksia kehitysyhteistyöhön. Tämä tarkoittaisi käytännössä nykyisen kehitysyhteistyörahoituksen puolittamista.
Suomi tukee kehitysyhteistyöllä maailman kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Sen tuloksena yhä useampi tyttö käy esimerkiksi peruskoulun loppuun ja lukuisat naiset työllistyvät. Myös humanitaarinen apu kuuluu varsinaisen kehitysyhteistyörahoituksen piiriin: yli 100 miljoonaa ihmistä on saanut hätäapua YK-järjestöjen kautta viime vuonna. Myös Suomi on osaltaan rahoittanut tätä hätäapua
Leikkaukset kehitysyhteistyöhön olisivat pois tästä kaikesta. Ne tarkoittaisivat hätäavun sijasta hätää, turvallisuuden sijaan turvattomuutta ja uusien mahdollisuuksien sijaan näköalattomuutta.
Kehitysyhteistyö on investointi maailman ja yhteiskuntien vakauteen. Tämä on myös Suomen etu: elämme yhteisessä maailmassa, jossa kaukaisilta tuntuvista ongelmista tulee nopeasti myös meidän ongelmiamme.
On myös syytä muistaa, että Suomi on kansainvälisesti sitoutunut käyttämään kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Pohjoismaiset naapurimme Ruotsi, Norja ja Tanska yltävät tavoitteeseen, Suomi tulee jälkijunassa.
Kokoomus painottaisi sijoitusmuotoista rahoitusta
Myös muut oppositiopuolueet ovat julkaisseet vaihtoehtobudjettejaan. Kokoomuksen varjobudjetissa siirrettäisiin kehitysyhteistyön sisällä rahaa 100 miljoonaa euroa laina- ja sijoitusmuotoiseen toimintaan. Kyseessä on melko suuri painopisteen muutos: se tarkoittaisi uudelleenkohdentamista noin seitsemäsosalle nykyisestä ”varsinainen kehitysyhteistyö” -momentista tai noin kymmenykselle koko valtiohallinnon kehitysyhteistyöstä.
Kokoomus myös lisäisi 150 miljoonan edestä ”valtion omaisuutta” laina- ja sijoitusmuotoiseen kehitysyhteistyöhön. Myönteistä on, että puolue erikseen ilmoittaa pitävänsä tavoitetta 0,7 % bktl-osuudesta tärkeänä.
Kristillisdemokraatit hyväksyivät vaihtoehtobudjettinsa jo 24. marraskuuta Siitä ei löydy mainintoja kehitysyhteistyöstä.
Suomi ei käännä selkäänsä maailmalle
Suomalaiset arvostavat kehitysyhteistyötä. Viimeisimmän ”Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä” -tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä.
Kehitysyhteistyötä tarvitaan nyt historiallisella tavalla, sillä maailmassa on käynnissä lukuisia limittäisiä kriisejä. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä on koronapandemian takia noussut ensi kertaa vuosikymmeniin.
Tuloksellinen kehitysyhteistyö edellyttää ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Suomen tulee sitoutua kehitysyhteistyöhön ja osoittaa, ettei se käännä selkäänsä maailmalle.
Tarkennettu humanitaarista apua koskevaa osiota tekstistä 8. joulukuuta: Suomi on osaltaan osallistunut YK-järjestöjen rahoitukseen.