Hallituksen budjettiesitys vuodelle 2023 on annettu syyskuussa eduskunnan käsittelyyn. Fingo oli ennen budjettiriihtä yhteydessä maan hallitukseen kehitysyhteistyöstä osana budjettia. Nyt meneillään ovat kuulemiset ja lausuntojen antamiset eri valiokunnille eduskunnassa. Olemme antaneet lausunnon ja olleet kuultavina valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostossa (28. syyskuuta) sekä ulkoasianvaliokunnassa (5. lokakuuta).
Viestimme lausunnoissa ja kuulemisissa on ollut tiiviistetysti seuraava:
Maailman tilaa leimaavat limittäiset kriisit, jotka vaikeuttavat erityisesti heikossa asemassa olevien ihmisten elämää ja luovat epävakautta. Tässä tilanteessa leikkaukset kehitysyhteistyöhön ovat erityisen huonosti perusteltuja. Nyt tulevalle vuodelle on kuitenkin tulossa leikkauksia.
Suomi on sitoutunut kansainvälisesti kehitysrahoitustavoitteisiin, joista olennaisia ovat 0,7 prosentin osuus bktl:sta (bruttokansantulo) kehitysyhteistyöhön; 0,2 prosenttia bktl:sta heikoimmassa asemassa oleville maille; 85 prosenttia rahoituksesta toimille, jotka edistävät sukupuolten tasa-arvoa. Nämä tavoitteet mahdollistavat osaltaan vakaan ja tuloksellisen Suomen osuuden kantamisen globaalista kestävästä kehityksestä. Hallituksen budjettiesityksen myötä näissä pitkän aikavälin tavoiteosuuksissa ei edetä.
Hallitus on palauttanut ulkoministeriön esityksen mukaisen 30 miljoonan euron lisätuen Ukrainalle. Tästä 20 miljoonaa euroa on budjettiin lisättyä rahaa, 10 miljoonaa kohdennetaan ”varsinainen kehitysyhteistyö” -momentin sisältä.
Kaikkiaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ovat putoamassa 0,42 prosenttiin bktl:sta. Vuoden 2022 osuus on arvioitu olevan 0,5 prosenttia. Syynä pudotukseen on ennen muuta määrärahojen väheneminen yli 100 miljoonalla eurolla EU:n NDICI-instrumentille. Myös tavoitteessa osoittaa 0,2 prosenttia bktl:sta vähiten kehittyneille maille ollaan etääntymässä: osuus putoaa tämän vuoden 0,18 prosentista ensi vuoden 0,16 prosenttiin.
UM:n hallinnonalan ”varsinainen kehitysyhteistyö” -momentin määrärahat laskevat, kun lasketaan pois 30 miljoonan euron tuki Ukrainalle. Tästä tuesta 10 miljoonaa on löydettävä budjetin sisältä (ts. siirrettävä muista määrärahoista). Lisäksi momentille kohdistetaan 13,5 miljoonan euron leikkausta perustuen kevään kehysriihessä tehtyihin päätöksiin, joiden tarkoituksena on hillitä valtion velkaantumista vähentämällä määrärahoja eri hallinnonaloilla.
Järjestöjen rahoituksen on määrä pysyä vuoden 2022 tasolla (noin 88 miljoonaa euroa) – leikkaukset eivät siis (suoraan) koske järjestöjä.
Hallituksen budjettiesityksen mukaan ”varsinainen kehitysyhteistyö” -momentin (24.30.66.) määrärahat laskevat 23,5 miljoonaa euroa, kun lasketaan pois Ukrainalle myönnettävä lisätuki. Ottaen huomioon Suomen kansainväliset sitoumukset ja maailman akuutit limittyvät kriisit, olisi perusteltua, että eduskunta kumoaisi tämän leikkauksen.