Järjestöjen kampanja – EU:n on asetettava ihmisoikeudet taloudellisten voittojen edelle

”Justice is Everybody’s Business” -kampanjan tavoitteena on saada EU laatimaan vahva yritysvastuulaki, joka aidosti edellyttää yrityksiltä huolellisuusvelvoitetta ja parantaa yritystoiminnan uhrien oikeussuojaa.

Yli sadan eurooppalaisen kansalaisjärjestön ja ay-liiton ”Justice is Everybody’s Business” -kampanja käynnistyi tiistaina 5. syyskuuta Brysselissä, jolloin julkistettiin kolme metriä korkea oikeudenmukaisuuden vaaka. Vaa’alla kiinnitetään huomiota siihen, että EU antaa enemmän painoarvoa yritysten voitoille kuin ihmisoikeuksista sekä ympäristön hyvinvoinnista huolehtimiselle.

Kampanja kerää allekirjoituksia vetoomukseen, jossa on kymmenen vaatimusta EU-päättäjille. Suomenkielisen vetoomustekstin voi allekirjoittaa täällä ja useilla muilla kielillä täällä. Kaikki allekirjoitukset lasketaan yhteiseen kokonaismäärään. 

Pyrkimykset yritysvastuun vahvistamiseen perustuvat YK:ssa määriteltyyn ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä ihmisoikeusloukkauksia yritysten arvoketjuissa myös yritysten koti- ja toimintamaiden rajojen ulkopuolella.

EU:ssa yritysvastuun edistäminen lähti liikkeelle helmikuussa 2022, kun Euroopan komissio julkisti ehdotuksensa lainsäädännöksi, joka velvoittaa suuryritykset tarkastamaan investointejaan ja arvoketjujaan, jotta ihmisoikeusloukkaukset ja ympäristövaikutukset voidaan tunnistaa, ehkäistä ja käsitellä. Komission esitys on tärkeä askel kohti yritysvastuuta EU:ssa, mutta siinä on kuitenkin merkittäviä heikkouksia. Tästä syystä esimerkiksi 226 järjestöä eri puolilta maailmaa vaativat toukokuussa 2022 julkaistussa kirjeessään EU-päättäjiä korjaamaan komission esitystä.

Komission esityksen merkittävä heikkous on yritysten huolellisuusvelvollisuuksien rajaaminen vain vakiintuneisiin liikesuhteisiin. ”Tulevan lain on ehdottoman tärkeää ulottua kattamaan yritysten velvollisuus huolehtia ihmisoikeuksien toteutumisesta yritysten koko arvoketjussa, jokaista alihankkijaa myöten. Siihen EU:ta velvoittaa myös kestävän kehityksen tavoitteiden keskeinen periaate, että ketään ei jätetä jälkeen”, sanoo Fingon kestävän talouden asiantuntija Outi Hakkarainen.   

Komission esitys ei kansalaisjärjestöjen arvion mukaan myöskään anna riittävästi oikeusturvaa huonoista liiketoimintatavoista kärsiville, eikä se velvoita yrityksiä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään ja saamaan niitä vastuuseen laiminlyönneistään.

Lisäksi esitys jättää peräti 99 prosenttia mahdollisista kohdeyrityksistä sääntelyn ulkopuolelle, määrittelemällä lain koskemaan vain hyvin suuria yrityksiä. ”Ihmisoikeusvelvoitteen kattava toteutuminen edellyttää suuryrityksen määritelmän laajentamista ja myös pk-yritysten ottamista jollakin tavalla mukaan lain soveltamisalaan”, toteaa Hakkarainen.

”Justice is Everybody’s Business” -kampanjan vaikuttamisen kohteena ovat erityisesti Euroopan parlamentti, Euroopan komissio ja Euroopan unionin neuvosto. Nämä kolme EU-instanssia lopulta neuvottelevat ja päättävät lain sisällöstä. Kampanja lähettikin heti alkuun vahvan viestinsä neuvostolle, ajoittamalla käynnistystapahtumansa Justus Lipsius -rakennuksen eteen samaan aikaan, kun neuvoston yhtiöoikeustyöryhmä kokoontui keskustelemaan komission esityksestä. 

Vaikuttamisen kohteena ovat myös EU:n jäsenmaiden hallitukset, jotka yhdessä päättävät neuvoston kannasta.

Jotkut jäsenmaat ovat yritysvastuuasioiden edelläkävijöitä ja ovat jo tehneet tai ovat tekemässä myös kansallista yritysvastuun lainsäädäntöä, kuten Ranska ja Saksa. Suomessakin oli tarkoitus laatia kansallinen yritysvastuulaki tällä hallituskaudella. ”Marinin hallitus teetti sitä varten oikeudellisen selvityksen, mutta päätti kuitenkin loppumetreillä olla viemättä hallitusohjelmaansa kirjattua tavoitetta maaliin asti”, kertoo Hakkarainen. 

Suomen hallitus julkisti toukokuussa omat kantansa komission esityksestä. Hallitus asettuu tukemaan keskeisiltä osin komission direktiiviesityksen ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevia asianmukaisen huolellisuuden velvoitteita. Hakkarainen toteaa, että ”Suomen olisi kuitenkin syytä vahvistaa kantaansa esimerkiksi lain soveltamisalan laajentamisen ja uhrien oikeussuojan edistämisen osalta”.