Ville Niinistö Kuva: Ville Niinistö

Rio+20: Miksi ihmisten annetaan tehdä ympäristön kannalta tuhoisia valintoja?

Rion ympäristökokoukseen matkaavat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja ympäristöministeri Ville Niinistö pohtivat Maailma kylässä -festivaalin Taiga-lavalla, millaisin eväin maailman suunnan voi muuttaa.

Teksti: Jukka Aronen Kuva: Inka Soveri

”Miksi te poliitikot ette pakota meitä kansalaisia muutokseen?” paasasi paneelin juontaja Johanna Korhonen”Jos kerran ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvitaan nykyistä kestävämpiä elämäntapoja, miksi ihmisille annetaan vielä mahdollisuus tehdä ilmaston ja ympäristön kannalta tuhoisia valintoja? Käsi ylös kaikki ne, jotka ovat valmiita vähentämään kulutustaan.”Taiga-lavalla istuneet, rutinoituneet poliitikot ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ja ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) eivät provosoituneet Korhosen heitoista ja ylös nostettujen käsien merestä.”Täällä (Maailma kylässä -festivaalilla) ihmiset ovat jo valmiiksi valikoituneet niin, että he ovat valmiita muuttamaan kulutustottumuksiaan, mutta jos kysytään asiaa lätkän MM-kisojen yleisöltä niin vastaus voi olla toinen”, totesi Tuomioja.”Politiikan tehtävänä on antaa ihmisille mahdollisuus tehdä oikeita valintoja. Esimerkiksi energia on Suomessa liian halpaa. Tarvitaan lamppuja, jotka kuluttavat puolet vähemmän energiaa”, hän jatkoi.Niinistö komppasi kollegaansa: ”Yksi suurimmista ongelmista on, että tuotteiden pitkän aikavälin (piilo)kustannukset eivät näy niiden hinnassa. Kaiken kaikkiaan olisi siirryttävä kohti aineetonta kulutusta.”Miksi poliitikot eivät sitten turvaudu pakkokeinoihin? Niinistön mukaan ihmiset ja yritykset ovat useissa asioissa konservatiivisia ja haluavat pitää kiinni nykyisestä. Monille vihreä talous näyttäytyy – turhaan – peikkona, joka vaarantaa työpaikat.Rioon juhannuksenaNiinistö ja Tuomioja matkaavat juhannukseksi Rio de Janeiroon, johon kansainvälinen yhteisö palaa arvioimaan, mitä 20 vuotta sitten samassa kaupungissa järjestetyn Earth Summit -kokouksen jälkeen on tapahtunut. Kokoukselle on annettu nimeksi Rio+20.Juontaja Korhonen muistutti, että kahden vuosikymmenen aikana maailman tuotteiden ja palveluiden yhteenlaskettu määrä on kasvanut 75 prosentilla ja että planeetalla on Argentiinan pinta-alan verran vähemmän metsää. Monet muutkin ympäristön tilan mittarit ovat pakkasen puolella.Ympäristön tilan heikkeneminen asettaa suuria paineita tulevalle kokoukselle, joka periaatteessa voisi muuttaa kehityskulkua.Rio+20-kokoukselta ei kuitenkaan odoteta paljon, ei ainakaan mitään laillisesti valtioita sitovia sopimuksia. Sopimusluonnoksessa olevasta yli 400 kohdasta ollaan päästy yhteisymmärrykseen vasta 21 kohdan osalta.Tuomiojan mukaan tärkeintä onkin saada aikaan teksti, johon mahdollisimman moni voisi vapaaehtoisesti sitoutua.Itse kokouksessa Suomi tulee keskittymään kahteen aiheeseen: maailman vesitilanteen parantamiseen ja uusien kehitysmittareiden puolustamiseen.Niinistö piti tärkeänä, että kehitystä mitattaisiin muullakin tavalla kuin bruttokansantuloa laskemalla, bktl kun kertoo lähinnä talouden koosta eikä niinkään hyvinvoinnista. Hyvän mittarin pitää ottaa huomioon myös luonnonvarat ja sosiaalinen kestävyys.Onko toivoa?Jos ihmisiä eikä valtioita voi pakottaa muutokseen, onko meillä toiveita pysäyttää ilmastonmuutos ja vakauttaa ympäristö?Kysymys veti Tuomiojan vakavaksi: ”Käsittääkseni meillä on – parhaassa tapauksessa – vain muutama vuosikymmen aikaa muuttaa toimintaamme kestävämmäksi. Jos ilmaston lämpenemistä ei saada rajattua kahteen asteeseen, seuraukset voivat olla katastrofaalisia.”Hän laittoi toiveensa valtionjohtajien viisauden lisäksi teknologiaan: kehitysmaat voivat hypätä monella alalla fossiilisia polttoaineita käyttävien tekniikoiden yli ja siirtyä suoraan puhtaaseen teknologiaan.Paneeliin osallistui myös kaksi Etelä-Tapiolan lukion oppilasta Kaisa Matikainen ja Joonas Koljonen, joiden harteille poliitikot leikkimielisesti sovittivat tulevaisuuden päättäjän viittaa.Koljonen toivoi, että kansalaisille ei edes annettaisi mahdollisuutta tehdä vääriä, tuhoavia valintoja.Rio+40Lopuksi juontaja pyysi panelisteja kuvittelemaan, miltä maailma näyttää 20 vuoden kuluttua eli vuonna 2032.Ville Niinistö kuvittelee mielessään maailman, jossa ihmisten ei tarvitse arjessa kamppailla tehdäkseen kestävän elämäntavan mukaisia päätöksiä ja arjen hallinta on mukavaa. Kierrätysmateriaalit ovat laajalti käytössä, ja kuluttaminen on aineetonta.Erkki Tuomioja toivoi, että 20 vuoden kuluttua olisi toivoa: ”Silloin tiedämme, olemmeko saaneet aikaan käännöksen.”Kepan Rio+20-kokoussivu