Hallitusohjelman puoliväliarvio: Maailma vielä pelastamatta

Hallitus arvioi torstaina kautensa ensimmäistä puolikasta. Maailmanparannuskysymyksissä edistystä on tapahtunut, mutta tekemistä riittää myös loppukaudelle, jos Suomi haluaa olla lupaustensa mukainen edelläkävijä.

Teksti: Esa Salminen Kuva: Alex Slobodkin

Suomen hallitus kokoontuu 28. helmikuuta arvioimaan kautensa ensimmäisen puolikkaan saavutuksia. Kokosimme alle hallitusohjelmasta keskeisiä maailmanpoliittisia kirjauksia, jotta on helpompi arvioida, kuinka hyvin Suomi on kantanut globaalia vastuuta.

Useiden tavoitteiden mukaan Suomi ”edistää” monia eettiseksi koettuja asioita. Jyrki Kataisen hallitus pyrkii ohjelmansa mukaan olemaan ”edelläkävijä” muiden muassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, yritysten yhteiskuntavastuussa sekä kestävässä luonnonvarapolitiikassa. Kansainvälisen veronkieroon lopettamisessa Suomi haluaa ”toimia eturintamassa”.

Kun tarkemmin katsoo, niin ainakin seuraavissa teemoissa hallituksella näyttäisi vielä riittävän edistettävää.

Rahoitusmarkkinavero

”Suomi kiirehtii kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa maantieteellisesti mahdollisimman kattavasti”, lukee hallitusohjelmassa. ”Tavoitteena on globaali vero, mutta ensi vaiheessa kyseeseen voi tulla myös EU:n tasolla toimeenpantava järjestelmä. Niin ikään on tärkeää, että EU:n piirissä valmisteilla olevia rahoitusmarkkinoiden sääntelyhankkeita kiirehditään.”

Suomi päätti jäädä ulkopuolelle EU-maiden rahoitusmarkkinaveroa valmistelevasta ryhmästä. Kepan tietojen mukaan siihen liittyminen tällä hallituskaudella on epätodennäköistä.
Kepa.fi: EU näytti vihreää valoa rahoitusmarkkinaverolle

Veronkierto

”Suomi toimii eturintamassa kansainvälisen veronkierron lopettamisessa. Selvitetään mahdollisuudet ottaa OECD:n kriteereitä tiukempi listaus veroparatiiseiksi katsotuista maista ja alueista. Edistetään automaattisen tietojenvaihdon käyttöönottoa kansainvälisissä verosopimuksissa ja olemassa olevien tietojen vaihdon mahdollisuutta käytetään aktiivisesti. Edistetään myös ylikansallisten yritysten maakohtaisten tilinpäätöstietojen julkistamista.”

Etenkin viimeinen virke putoaa usein pois, kun nykyään hallitusohjelmaa siteerataan. Maakohtaisten kirjanpitotietojen julkistaminen vaikeuttaisi veroparatiisien käyttöä, ja sen edistämistä Suomi on ollut melko haluton ajamaan. Suomi puhuu yritysten yhteiskuntavastuun lisäämisestä, mutta veronmaksua ei oikein haluta nähdä osana vastuullista yritystoimintaa.
Suomi on sen sijaan suhtautunut yleensä varsin positiivisesti esimerkiksi automaattisen tiedonvaihdon edistämiseen ja tiukemman veroparatiisilistan luomiseen. Mitään konkreettisia tekoja esimerkiksi OECD:n veroparatiisikriteeristön tiukentamiseksi ei kuitenkaan ole tehty.
Kepa.fi: OECD aikoo puuttua suuryritysten veronkiertoon

0,7 prosenttia kansantulosta kehitysyhteistyöhön

”Hallituksen tavoitteena on varmistaa tasainen määrärahakehitys, jonka puitteissa 0,7 % määrärahataso BKTL:stä ja Suomen kansainväliset sitoumukset voidaan saavuttaa. Selvitetään edelleen mahdollisuutta ottaa käyttöön innovatiivisia kehitysrahoituslähteitä rahoituspohjan kasvattamiseksi.”

Tehtävää riittää, sillä määrärahakehitys ei näytä tasaiselta: vuosille 2013—2014 määrärahat on jäädytetty euromääräisesti, eli niiden bruttokansantulo-osuus todennäköisesti laskee. Vuodelle 2015 on kaavailtu 30 miljoonan euron leikkaus.
Kepa.fi: Kehitysyhteistyövarat budjettiesityksessä tyhjän päällä

Päästöhuutokauppa

”Hallituskauden puolivälissä ohjataan päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön. Tässä yhteydessä tavoitteena on kehitysyhteistyön BKTL-osuuden nousu hallituskaudella.”

Tästä kirjauksesta toivotaan apua kehitysrahoitukseen. Kehitysministeri Heidi Hautala on esittänyt – viimeksi 25. helmikuuta – että kaikki noin 100 miljoonaa euroa, jotka huutokaupasta tänä vuonna saadaan, ohjattaisiin kehitysyhteistyöhön ja ilmastotoimiin. Arviot rahamäärästä vaihtelevat reippaasti, eikä Hautalan toivoma sata miljoonaakaan vielä riittäisi 0,7 prosentin tasoon. Voi myös hyvin olla, että rahalle on muitakin ottajia.
Kepa.fi: Mihin Suomi käyttää päästöhuutokaupasta saadut rahat?

Ilmastopolitiikka

”Kansainvälisessä yhteistyössä YK-tasolla pyritään sitovaan ja vaikuttavaan globaaliin ilmastosopimukseen, jolla ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa kahteen asteeseen”, hallitusohjelmassa kirjataan. ”Suomi osallistuu kansainväliseen ilmastorahoitukseen sitoumustensa mukaisesti.”

”Hallitus valmistelee esityksen ja tekee erillisen päätöksen ilmastolain säätämisestä ohjaamaan päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä.”

Ilmastolaki on valmisteilla, ja toistaiseksi kansalaisjärjestöt ovat olleet kohtuullisen tyytyväisiä sen valmisteluprosessiin. Omat rahoitusosuutensa ilmastotoimiin hallitus sen sijaan on nipistänyt kehitysavusta, vaikka sanojensa mukaan hallitus ”tunnustaa ilmastonmuutoksen vaikutusten epätasaisen jakautumisen globaalisti sekä ilmastonmuutoksen ja köyhyyden välisen ongelmallisen suhteen”.
Kepa.fi: Lumiukot kokoontuivat tältä erää viimeiseen mielenosoitukseensa

Ihmisoikeussopimukset

”Hallitus edistää oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien kehitystä kahdenvälisissä suhteissaan ja kansainvälisissä järjestöissä rakentavalla ja tuloksiin pyrkivällä otteella. Suomi korostaa annettujen kansainvälisten sitoumusten ratifiointia. Tavoitteena on hallituskauden aikana ratifioida ILO:n alkuperäiskansoja koskeva yleissopimus 169 sekä YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus. Suomi toimii aktiivisesti ihmiskauppaa vastaan. Hallitus laatii ihmisoikeuspoliittisen toimintaohjelman.”

Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma on laadittu, mutta kansainvälisten sopimusten ratifioinnille ei kuulu niin hyvää. Vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioinnille ei Kepa.fin saamien tietojen mukaan ole mitään laillista estettä. Prosessi on kuitenkin takunnut, ja sisäpiiristä sanotaan, että jos hallitus olisi määrätietoisesti panostanut asiaan, sopimus olisi jo ratifioitu.
Alkuperäiskansoja koskevaa yleissopimusta varten taas maa- ja metsätalousministeriö on yrittänyt perustaa työryhmää tuloksetta, sillä ministeriö tarjosi saamelaiskäräjille vähemmistöroolia työryhmässä — asiassa, joka koskee Suomessa suoraan vain saamelaisia. Saamelaisten vaatimuksesta tällä hetkellä etsitään mahdollisuuksia parlamentaariselle työryhmälle, jossa alkuperäiskansalla itsellään olisi yhtä suuri edustus kuin suomalaisilla.

Valtioneuvoston kanslia julkaisi puoliväliarvionsa 28.2.2013.

VNK: Hallitus arvioi puoliväli-istunnossaan hallitusohjelman toteutumista
Lue myös: Kepan suosituksen hallituksen puoliväliarvioon (pdf)

Uutisen viimeinen kappaele on päivitetty 28.2.2013, kun valtioneuvoston kanslia julkaisi puoliväliarvion. Aiemmin kappaleessa viitattiin arvioon, joka ei vielä ollut julkinen.