Arkkipiispa Bergoglio ja Argentiinan presidentti Cristina Fernández de Kirchner. Kuva: Arkkipiispa Bergoglio ja Argentiinan presidentti Cristina Fernández de Kirchner.

Ensimmäinen paavi etelästä tarttunee eriarvoisuuteen

Eilen valittu paavi Franciscus I eli Jorge Mario Bergoglio on ensimmäinen paavi Latinalaisesta Amerikasta. Jos tarkkoja ollaan, hän on samalla myös ensimmäinen paavi, joka tulee kehitysmaasta.

Teksti: Esa Salminen

Verrattain varakas Argentiina lasketaan nimittäin edelleen bruttokansantulonsa mukaisesti ylemmän keskitulon maaksi, ja se vastaanotti 85 miljoonaa dollaria kehitysapua vuonna 2011. Se ei ole paljon: Brasilia vastaanotti kymmenen kertaa enemmän ja Tansania melkein 30 kertaa enemmän. Edellinen Euroopan ulkopuolinen paavi oli syyrialainen Gregorius III, joka toimi paavina 731–741. Silloin nykyistä (jo hälvenemässä olevaa) jakoa teollisuus- ja kehitysmaihin ei oltu keksittykään.Kaikki Euroopan ulkopuoliset paavit ennen Franciscus I:tä ovat (ilmeisesti) tulleet Lähi-idästä tai Pohjois-Afrikasta. Franciscuksen ei-eurooppalaisuus on sekin tosin hiukkasen rajatapaus: Buenos Airesissa syntyneen Jorge Marion molemmat vanhemmat olivat italialaisia.Paavin valinta on epäilemättä demografinen, ja heijastelee muuttuvaa maailmaa: Latinalaisessa Amerikassa asuu 483 miljoonaa katolilaista (nelisenkymmentä prosenttia kaikista), Euroopassa pari sataa miljoonaa vähemmän. Väestönkasvun tähden ero kasvaa koko ajan.***Huomiota on saanut se, että Bergoglio on myös ensimmäinen jesuiittapaavi. Jesuiittaveljestö pohjaa oppinsa hengellisyyteen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja intellektuaalisen elämän tärkeyteen. Jesuiitat ajavat köyhien asiaa, puhuvat ahneutta ja rikkautta vastaan ja toimivat koulutus- ja tutkimusalalla ympäri maailman. He harjoittavat kehitysyhteistyötä, mutta myös Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa useat huippukoulut ja yliopistot ovat jesuiittojen ylläpitämiä.Jesuiittaveljestö oli avainasemassa Latinalaisessa Amerikassa niin sanotun vapautuksen teologian luomisessa. Vapautuksen teologian kannattajat ovat puhuneet voimakkaasti sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden puolesta 1960-luvulta lähtien, ja suunnan kannattajat vastustivat kovaäänisesti Latinalaisen Amerikan diktatuureja 1970-luvulla, minkä tähden pappeja myös surmattiin.Jorge Mario Bergoglio ei ole halunnut leimautua vapautuksen teologiksi, mutta muiden jesuiittojen tapaan samat teemat ovat näkyneet hänen työssään. Hän on kritisoinut epäoikeudenmukaisuutta kotimaassaan Argentiinassa, ja on luultavaa, että Franciscus I ottaakin voimakkaasti kantaa eriarvoisuuteen myös maailman tasolla paaviuskaudellaan.***Franciscus ensimmäisen omat linkit Argentiinan sotilasdiktatuuriin (1976-1983) ovat nousseet julkisuuteen eilisen jälkeen, ja niitä puidaan varmasti lähitulevaisuudessa paljon.Luurankoja on kaivettu kaapeista nopeasti: Diktatuurin aikana ”kadonneiden” asiaa esillä pitävä järjestö Abuelas de Plaza de Mayo on syyttänyt Bergogliota osallisuudesta lasten kidnappauksiin. Bergogliota on myös syytetty poliittisten vankien piilottelemisesta loma-asunnollaan, jotta ihmisoikeustarkastajat eivät löytäisi heitä, ja suojelun puutteen tähden hänen sanotaan käytännössä luovuttaneen kaksi pappia ja yhden maallikon diktatuurin käsiin kidutettaviksi.Bergoglion itsensä mukaan hän tosiasiassa junaili samaiset papit pois vankilasta. Vuonna 2010 julkaistussa kirjassaan ja sen jälkeisissä haastatteluissa Bergoglio on kertonut piilotelleensa poliittisten vankien sijaan ihmisiä, joita diktatuuri etsi, ja auttaneensa yhden etsityn nuoren ulos maasta.***Argentiinan yhteiskunnalla, kirkko mukaan lukien, on vahva linkki diktatuurin perintöön, ja likapyykki maassa on pitkälti pesemättä. Nyt siihen taas tarjoutuu mahdollisuus, ja paavin omat linkit menneisyyteen pengotaan varmasti perinpohjin. Toivottavasti muidenkin: silloinen diktaattori Jorge Videla istuu vankilassa, mutta monet muut ihmisoikeurikoksiin syyllistyneet ovat vapaalla.Helsingin yliopiston dosentin Elina Vuolan mukaan Argentiinan katolisella kirkolla on kaikista Latinalaisen Amerikan kirkoista surullisin saldo suhteissa diktatuuriin.Bergoglion johdolla Argentiinan piispat ovat sittemmin pyytäneet kansalta anteeksi sitä, ettei kirkko suojellut jäseniään noina vuosina. Väkivaltaisuuksista piispat syyttivät yhtä lailla diktatuuria kuin sen vastustajiakin.Bergogliolla on ollut jännitteiset välit Argentiinan viimeaikaisiin  hallituksiin erityisesti sen jälkeen, kun hän silloisena kardinaalina vastusti voimakkaasti samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeutta ja aborttia, kutsuen molempia paholaisen töiksi.***Paavi ei siis jätä kylmäksi. Lattaripaavi varmasti nostaa itsetuntoa Latinalaisessa Amerikassa, ja jesuiittatausta miellyttää monia — ja kauhistuttanee konservatiiveja.Suuria uudistuksia seksuaali- tai lisääntymiskysymyksiin on turha odottaa. Sen sijaan vaatimattomasti ainakin tähän asti elänyt Bergoglio saattaa hyvinkin pyrkiä vaikuttamaan eriarvoisuuteen ja ahneuteen. Voisi toivoa, että jesuiitan agendalle mahtuisivat äärimmäisessä köyhyydessä elävien lisäksi myös ne äärimmäisen rikkaat, joiden tulisi hillitä menoaan.