Tulvakatastrofin uhreille jaettiin apua Thaimaan Chiang Maissa syksyllä 2011. Kuva: Tulvakatastrofin uhreille jaettiin apua Thaimaan Chiang Maissa syksyllä 2011.

Raportti: Luonnonkatastrofit estävät köyhyyden vähentämistä

Luonnonkatastrofit, kuten kuivuus ja tulvat, ovat merkittävä hidaste köyhyyden vastaisessa työssä. Siksi riskien tunnistaminen ja hallinta on nostettava uudeksi kehitystavoitteeksi, todetaan brittiläisen ODI-ajatushautomon raportissa.

Teksti: Sanna Jäppinen

Ilmastonmuutoksesta johtuvat äärimmäiset sääilmiöt ovat lisääntyneet, ja samalla on kasvanut niistä johtuvien luonnonkatastrofien todennäköisyys. Katastrofit, kuten kuivuus ja tulvat, ovat kohtalokkaita varsinkin köyhimmille ihmisille ja ne voivat mitätöidä hetkessä köyhyyden vähentämisessä saavutetun edistyksen, todetaan brittiläisen ajatushautomon Overseas Development Instituten (ODI) tänään julkistetussa raportissa.”The geography of poverty, disasters and climate extremes in 2030″ -raportin mukaan tulevaisuudessa luonnonkatastrofien ja köyhyyden suhde näyttää kietoutuvan vahvasti yhteen erityisesti tietyillä alueilla. Raportissa nimetään 11 maata, joissa riskit ovat suurimmat: Bangladesh, Etiopia, Etelä-Sudan, Kenia, Kongon demokraattinen tasavalta, Madagascar, Nepal, Nigeria, Pakistan, Sudan ja Uganda.Jos toimenpiteisiin ei ryhdytä nyt, saattaa vuoteen 2030 mennessä jopa 325 miljoonaa äärimmäisen köyhää ihmistä asua valtioissa, joissa riski luonnonkatastrofien aiheuttamaan köyhyyteen on suuri, raportissa todetaan. Valtaosa näistä 49 maasta on eteläisessä Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.ODIn mukaan parhaillaan YK:ssä muokattavaan vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan on saatava mukaan tavoite, jossa ilmastonmuutos seurauksineen, mukaan lukien luonnonkatastrofit, huomioidaan. Muuten myös päätavoite eli äärimmäisen köyhyyden poistaminen vuoteen 2030 mennessä uhkaa jäädä haaveeksi, raportissa muistutetaan.Myös muun muassa viime viikolla julkistetussa Maailmanpankin vuotuisessa kehitysraportissa todettiin, että kriisien ja katastrofien ennakointi ja niiden seurausten hallinta ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä köyhyyden vähentämisessä ja jo saavutetun kehityksen ylläpitämisessä.Riskien hallinnasta kehitysajattelun ydin”Tiedämme, että katastrofit vaikuttavat monin tavoin köyhyyteen. Ne eivät vain tapa ihmisiä, vaan katastrofit tuhoavat kauppoja, teitä, viljaa, taloja ja sairaaloita – alueilla, joissa ihmisillä ei ole vakuutusten tai sosiaaliturvan tarjoamia turvaverkkoja”, ODIn ilmastotyöstä vastaava Tom Mitchell toteaa ajatushautomon verkkosivuilla.Mitchellin mukaan avun lisääminen on tärkeää, sillä tällä hetkellä luonnonkatastrofeihin liittyviä riskien tunnistamiseen ja vähentämiseen käytetään kehitysavussa jokaista sataa dollaria kohden vain 40 senttiä.Olennaisinta on kuitenkin poliittisen ajattelun muutos: katastrofeihin ei pidä puuttua vasta, kun vahinko on jo päässyt käymään, vaan köyhyyden vähentämisen ja riskien hallinnan on kuljettava käsi kädessä.Avunantajamaiden suhteen muutosta kaivataan varsinkin siihen, että nykyisin ne eivät priorisoi katastrofiriskien hallintaan suunnattua apuaan riittävästi juuri niihin maihin, joissa sitä tarvittaisiin eniten.”Tunnumme antavan helpommin rahaa sellaisille keskituloisille maille, joilla jo omasta takaa on köyhiä maita paremmat riskinhallintajärjestelmät, kuten Filippiinit, Meksiko tai Indonesia”, Mitchell sanoo BBC:n artikkelissa.Muutosta kaivataan Mitchellin mukaan myös siihen, miten haavoittuvat valtiot käyttävät saamansa rahoituksen: valitaanko kohteeksi hanakammin esimerkiksi rakennushanke kuin köyhien aseman parantaminen.ODI: The geography of poverty, disasters and climate extremes in 2030BBC: Extreme weather can be the ’most important cause of poverty’Kepa.fi: Maailmanpankki: Ei vara venhettä kaada